Viimestä viedään !

Tässä kirjottelis nyt Heidi tällästä pikkusta pikapostausta teidän iloksenne, ku tää postaussysteemi vähä tökkii välillä ku ei jaksa/ehi kirjotella. Viimestä viikkoo viedään ja lauantaina alkas loma. Tuntuu kivalta päästä pois välillä lukion kiireistä, mutta silti haikeelta! Ihan erilaista kun muina vuosina, toisaalta samantapanen kun ysiluokan lopussa, mut ei tää silti sama oo. Kuitenki kaks kuukautta lomaa ja lomallaki me kootaan porukka marin kotiin eukonkantojen ajaks nii nähään ♥ ja tiedä mitä kesä tuo tullessaan, mitä sitä keksii. 
Nyt meillä on vielä koeviikko tässä vika viikko. Outoo peruskoulun jälkeen, et viimesellä viikolla pitäs vielä jaksaa uurastaa ja panostaa kouluun, kun vuos sitten se oli niin, että vika viikko vaa käytii koulussa ja oltii jo ihan kesälomalla. Ehkä mä oon nytkin, ei sen puoleen. Ei jaksas oikee panostaa enää kokeisiin, mut onneks niitä kokeita ei olekaan kuin kolme. Ja terkka oli jo viime viikolla, tälle viikolle jäi vielä uskonto ja matikka. Tosin matikkaa en välttämättä pääse läpi, mutta toivotaan ettei tartte tulla uusimaan kesällä. Mut jos niin kehno tuuri käy, ettei se läpi mene, niin ehkä sen voi selvitellä tehtäväksi syksyllä ilman, että kurssia tarvitsee uusia. En oikeen tiiä. Mulla on kyllä töitä sillon uusintapäivänä, ehkä se on pätevä syy. 
En oo toukokuussa käyny kotona kun ihan ekan viikon viikonloppuna, kun oli kahet juoksukisat. Siinä avattiin sit juoksukausi virallisesti:) juoksu on aina ollu mulle tosi tärkeetä ja oon tykänny juosta ylipäätään ja kisoja kesäsin. Talvella on sit hiihto ja se on kuitenki noussu isompaan rooliin, vaikka en mä voi sanoo, että juoksun rooli ois entisestään vähentynyt mun elämässä. Se on kuitenki hyvä harjottelumuoto hiihtoa varten ollu aina ja ku se on luonnollista ja mieluista itelle, niin se on vaan plussaa. Vaikka hiihto onkin päälaji, niin jos mä en vois juosta, niin se ois mulle yhtä hirveetä kun se, jos en vois hiihtää. Ihan hirveetä ees ajatella kumpaakin!
Nyt mä olin kotona viime viikonloppuna sitten parin viikon jälkeen. Toukokuu on ollu tosi kiireinen ja ne kiireet ei helpota ainakaan tällä vikalla viikolla. Meidän on pitäny vähän etukäteen kirjotella ylös, et mitä kaikkee pitäs ehtiä ja muistaa tehdä ennen kuin lähtee lomalle. Onneks me saadaan sama kämppä ens syksynä, koska me on tykätty hirveesti tästä! Kämppää ei tarvii tyhjentää, mutta avaimia me ei kuitenkaan saada pitää siitä syystä, jos kiinteistöhuollon tarvitsee käydä täällä remppaamassa tai hoitamassa jotain. Pitäs kai tiällä siivota, pestä ikkunat ja pakata tavaroita elämälaukkuihin. Hylly hyllyltä läpi ja kasseihin. Onneks suurin osa tavaroista/huonekaluista jää tänne, viime syksynä kun kaikki piti tuoda mukana moneen otteeseen, kun ei kerralla saannu. Ja onhan meillä vaikka mitä tekemistä! :)

Tuossa vähän kollaasihirviötä viikonlopusta kotona. Tosta ei nyt hirveesti saa kuvaa mistään, mut ei se ollukkaan idea. Lähinnä tää tunnelma. Opetin veljee tavoille eli toisin sanoen olemaan kuvassa edustava! No, se osaa sen kyllä ihan ilman opettamistakin. Ikinä siitä ei saa kunnollista kuvaa. Vähän niin kuin minä, ne on pieniä todennäköisyyksiä, kun niitä hyviä kuvia tulee. :D Yritin valita melko neutraaleja kuvia (suurin osa on julkaisukelvottomia) ja nuo kolme yhteiskuvaa on sellaisia, missä me suurin piirtein näytetään olevan sopuisia. Toi syli/halikuvakin näyttää yllättävän söpöltä, mutta kun selasin seuraavia otoksia muutaman sekunnin päästä, niin ne oli jo aika kärsiviä. :DDDD tää sisarusrakkaus♥
nii ja sit riksuraksu♥ vietettii laatuaikaa, ku käveltiin auringonlaskussa mummon luo:) mummokin on päässy nyt kotiin sairaalasta, se oli siellä varmaan monta kuukautta. 

Viime viikosta vielä sen verran, että paloin ekan kerran! En oo ikinä aiemmin näiden kohta 17 vuoden aikana palanut. Ehkä tää nykyajan aurinkokin on niin paljon ärtsympi, kun otsonikerros ohenee. Mulla oli tosin tosi niukasti aurinkorasvaa olkapäissä, mutta luotin siihen, että enhän mä oo palanu. Sit punotti olkapäät ja vähän selkä - sekös ärsytti! Mari sano, että se on ihan normaalia ja äitikin tuumas, että "sähän oot sittenkin suomalainen!". Vastasin, että en mä niin pahasti oo, että mun nahka kuoriutuis, iha vähä vaa kärtsänny. Aki (pikkuveli) tuumas siihen: "Kyllä susta vielä savolainen kuoriutuu." vähänkö söpö.... :DDDD

mut en mä kuoriutunu, jo parin päivän päästä olkapäät näytti ihan normaaleilta. Mut tarina opetti, että ehkä minäkin "epäsuomalaisena" voisin ruveta laittamaan sitä aurinkorasvaa, jos tiedän että oon paljon ulkona päivän aikana:) kertakos se on ensimmäinenkin.

Just sillon kun paloin, oltiin kattomassa musiikkilinjan ja yläasteen valinnaismusiikkiryhmien ulkokonserttia. Ensin meillä oli terkan tunti ulkona, sit istuttiin puoltoista tuntia suoraan päiväauringon paisteessa, niin eihän tuo ihme oo että minäkin otin väärää väriä pintaan. :DD vaikka oon kyllä ruskettunu hirveesti normaaliin tapaani ja mulla on kivat sortsi- ja toppirajat.... :D
Letitin siellä Marin pään täyteen lettejä ajankulukseni kuuntelemisen lisäksi. Oli kyllä hyvä konsertti! :)

Tänään sit vieteltii laatuaikaa Veeran ja Elisan kanssa meillä ja käytii ostaa jätskiä ja mentii syömää torille (yllätti sinänsä:D) ku ei täällä oo oikee muitakaa järkeviä jätskinsyöntipaikkoja... :DDD
Maria ja Elisaa vähä lapsetti ja ne ajeli niin kuin kaikki joskus lapsuudessaan pyörillä... eli istuivat ritikalla ja ohjasivat pyörää sieltä... ja sit muutama vähä omalaatusempi taidonnäyte, joista ei oo kuvaa. Ehkä parempi niin. :D

Että tällästä tällä kertaa. Ei kai mulla enää muuta. Tulihan tähän tätä asiaa, mutta ei kai sitä kukaan epäillytkään kun minusta on kyse! Molemmilla on jalkojen entiset naarmut ja mustelmat aika lailla parantunu mitä viime postauksessa esiteltiin - mutta uusia on tullu tilalle. Sekin taidettiin mainita.... jalat ei oo ikinä erityisen esittelykunnossa, mutta esitelläämpä niitä silti. :) pikkuvikoja semmoset! näkyypähän elämä:) 

Siitä puheen ollen, mulla onkin mustana Annan sormen jäljet käsivarressa (itse asiassa armottomassa habassa..:D) Noooh, riehuttiin vähä torstaina treeneissä ja se nipisti! Tällä hetkellä komeilee kauniisti vihreen ja keltasen sävysenä. Ei voi muuta sanoo ku että on tytöllä hirveet näppivoimat!

JAKSAA VIELÄ VIKA VIIKKO!
AURINKOISTA KESÄÄ! 

- Heidi