Vain elämää, ei sen enempää

Heissan, Mari täällä tuli kertomaan kuulumisia viime ajoilta! :)
Koeviikosta selvittiin ja uutta jaksoo aloteltu. Meillä kummallakin on uskontoo ja psykologiaa ja mulla vielä lisäks äikkää. Ja tehdään molemmat myös tässä jaksossa terkan kurssia itsenäisenä, koska viime jaksossa se meni ruotsin kanssa päällekkäin. Hommaa siis riittää, mutta onneks kurssit on ihan kivoja, niin on motivaatioo tehdä niitä:) Itseasiassa käsitellään psykassa motivaatiota ja emootioita eli mielenkiintoinen aihe siis ja psykologia ylipäätäänkin on tosi kivaa :)

 Ainoa hetki, jolloin kissat on sulassa sovussa on sillon, kun ne nukkuu xd

Autokoulukin alkaa olla loppusuoralla, sillä saatiin molemmat teoriakokeet läpi! Jee! :D Eikä onneks tullu edes hirveesti virheitä, niin voi olla tyytyväinen tuohon. Inssi olis varattuna vajaan kahen viikon päähän, niin toivotaan, että syyslomalla olis jo kortti taskussa ;) Lomaankin on enää niin vähän aikaa! Suunnitelmissa olis sitten lähtee muutamaks päiväks Vuokattiin treenailemaan ja muuten tulee oltua varmaan vaan kotona.

Satoihan täällä luntakin! Keskiviikko aamuna oli maat valkosena, mutta äkkiä ne siitä sitten sulikin pois:/ Ei välttämättä ihan vielä tartteis tulla lunta, mutta jos kuukauden päästä alkais jo olla lunta maassa, niin se olis hyvä. Silti olis nyt hirvee innostus suksille, koska alkaa jo rullasukset tympiä:D Välillä tulee kauhee kisafiilis, jossain yksittäisessä treenissä ja eihän siihen kauden alotukseen oo enää kuin pari kuukautta aikaa :o Sit pääsee taas kisailemaan ja samaan palautetta harjoituskaudella tehdylle työlle:)

Oltiin yhtä matkaa sauvakävelemässä ja sienireissuhan siitä tuli:D Oli kyllä muutenkin aika mielenkiintoinen treeni taas vaihteeks, koska otettiin ninjailukuvia ja Mari satuili tarinaa Arvosta ja Normista XD älkää kysykö enempää... tämmösiä nämä meijän yhteiset treenit aina on xd Löydettiin muutama tatti (tarpeeks turvallisia sieniä meille... xd) ja paistettiin ne sit iltapalaks pannulla, nam:P Epäiltiin vähän aluks, että onhan ne varmasti tatteja ja piti vielä varmistaa äitiltä, että ei syödä mitään myrkkysieniä XD ollaan kyllä niin hyviä tunnistamaan kaikkia sieniä ja kasveja xd

Torstaina oltiin Jyväskylässä ajotunnilla. Sillä aikaa, kun joku oli ajamassa, me muut saatiin lähtee kaupungille pyörimään. Elisa ajo ekana, niin me sitten Heidin kanssa suunnistettiin kohti Jyväskylän keskustaa ja vaikka oltiin käyty siellä vaan kerran ennen, niin selvittiin eksymättä! :D

Heidin ollessa ajamassa mä olin vielä kaupungilla Elisan kanssa ja Forumista bongattiin Olli Herman!!! Ilmeisesti ne kuvas siellä sitä Kaikkien aikojen kosinta-ohjelmaa. Sekosin ja oli pakko saaha todistusaineistoo kuvan muodossa ja Elisa siinä yrittää epätoivosesti saada mua jatkamaan matkaa:DD Katotaan päädyttiinkö telkkariin ;) Eihän tuommosta nyt joka päivä nää, niin pakko oli pyöriä siinä vähän aikaa ympyrää ja kattoo mitä tapahtuu. Ja oli siinä kyllä aika paljon ihmisiä pysähtyny kattomaan:D Eikä ihmekkään, koska ei huono ;)

Mä pääsin sitten ajamaan viimesenä ja oli tosi kiva ajaa siellä kaupungilla! Ihan turhaan pelkäsin sitä, koska ei siinä ollu mitään vaikeutta, kunhan tietää vaan minne on menossa:D Miks kaikki pelkää kaupungissa ajamista, koska nehän opasteet on ihan selkeet ja liikennevalot kertoo kuka saa mennnä ja ketä pitää väistää. Ja kun on vaan tarkkana ja seuraa muuta liikennettä, niin ei mitään ongelmaa. Ja niin kuin Heidi totesi, helpompi ajaa, kun on paljon liikennettä, niin voi seurata vaan muita eikä tarvii ite miettiä:DDD

Tulihan sitä jotain ostoksiakin tehtyä nimittäin ostiin John Greenin The fault in our stars- kirjan. Oon lukenu tuon suomeks ja oon miettiny, että olis kiva yrittää saadaa jotain selvää alkuperäisteoksestakin. Voi vähän kestää, että saan luettua tuon, mutta siinä samalla oppii varmasti paljon ja on hyötyä kirjotuksiakin ajatellen. Oon nyt muutenkin innostunu englannin kielisistä kirjoista ja elokuvista, koska haluan oppia enemmän enkkua:) 

Katottiin tämä elokuva Heidin kanssa jo pari viikkoo sitten ja oli niin hyvä, että en voinut vastustaa kiusausta ostaa sitä itelleni:D Nyt Elisan kanssa katottiin tämä uudestaan ja yhtä hyvä oli kun viimeksikin. Suosittelen!

Täällä oli jotkin messut nyt perjantaina, niin käytiin siellä pyörimässä ja ostamassa maailman parasta Liisankankaan tilajäätelöä ♥ Niin hyvää ja Heidikin saa ihan huoletta syödä, koska osa mauista on maidottomia:)

Vain elämää♥ Tällä hetkellä paras ohjelma, joka telkkarista tulee. Yhen jakson aikana kokee tunteita laidasta laitaan ja tulee naurettua ja itkettyä sen 1½ tunnin aikana monta kertaa. Hyvänä esimerkkinä tästä on tämä Elastisen versio PMMP:n Oo siellä jossain mun-kappaleesta. Myönnän, että tirautin muutaman (okei, useemmankin xd) kyyneleen, kun katoin tätä eilen ja tälläkin hetkellä kuuntelen tätä repeatilla koko ajan:D Varsinkin eilinen jakso oli ihan huikee, koska pmmp:llä on niin monia biisejä, joista tykkään. Jakson loputtua vaan toivoo, että olis jo perjantai ja näkis jo seuraavan jakson:D Ei voi muuta sanoo kun, että huiput artistit ja huippu kausi meneillään:)

Tämmöstä tänne nyt tälle hetkellä kuuluu ja onneks löyty sopiva rako kirjotella kuulumisia, niin on jotain elämää täällä bloginkin puolella:) Koitetaan taas jossain välissä löytyy aikaa kirjottamiselle, kun vaan jotain asiaa on.

Mukavaa syksyä kaikille! :)

-Mari

Cheek Olympiastadion 22.-24.8.2014

Oltiin siis tuolla historiallisella Cheekin stadionkeikalla, oli muuten ihan uskomaton show! Se oli jotain niin isoa ja vaikka osasi odottaa ihan mitä vain, siellä oikeasti tapahtui ihan mitä vain. Ei voinu tietää mitä tapahtuu seuraavaksi, kun koko ajan tapahtui jotakin. Ei kerinny tylsistyä hetkeksikään, vaikka Cheek ei olis ite ollu lavallakaan. Annetaan kuvien puhua puolestaan. :) Videot olis varmaan ollu parempia kertomaan tunnelmista ja yritettiin ladata kahta videota, mutta ne olivat kooltaan liian isoja ja meillä ei oo käytettävissä nyt sellasta muokkausohjelmaa joten saatte tyytyä tuohon yhteen! 

Perjantai

Helsinkiin oli vasta rantautunut Starbucks-kahvila, johon Marin, Veeran ja Maaritin oli päästävä. Heidi ei tuota saanut juoda/syödä, mutta se osti hedelmäsmoothien, jossa oli appelsiinia, banaania ja jotain muuta kirpeää hedelmää, ja Heidillä pukkasi juuri tuolle viikolle kamalan flunssan ja perjantaina se sai niistää joka toinen sekunti eikä tuollainen kirpeistä hedelmistä tehty juoma ollut paras vaihtoehto flunssassa, koska alkoi ihan hirveästi kirvellä huulia ja kieltä! :D Kuitenkin taas yksi sivistysaukko täytetty käymällä Starbucksissa ;)

Käytiin tulopäivänä kiertämässä kaikki mahdolliset paikat, koska lauantai meni jonotellessa. Olympiastadionin ulkopuolelle oli järkätty tapahtumatori, jossa oli tapahtumaan liittyen kojuja ja ruuan ja juoman ilmaisjakelua. Sieltä sai mm. ilmaista pepsiä, sipsiä ja karkkia. Sitten oli tällaiset kirjaimet, johon ihmiset sai käydä kirjottamassa kaikenlaista. Totta kai mekin käytiin. ;)

Ja Pepsi Maxin teltta, jossa pysty menemään kuvaan Cheekin kanssa (joka ei siis ollut siinä oikeasti, yllätyys xd). Siinä oli kuvaaja ja sinne piti mennä seisomaan Pepsi kädessä just tolleen miten ollaan noissa kuvissa ja nuo tuli sitten nettiin yhelle sivulle ja sieltä sai ettiä omat kuvansa. Ihan aidonnäkönen silleen. :D 

Käytiin samalla kattomassa miten paljon oli ihmisiä jonottamassa sille ekalle keikalle, joka peri aatteessa oli toinen koska se tuli myöhemmin myyntiin. :D Niin siellä vaan aika monta telttaa oli pystyssä, parhaimmat nukkunu kakskin yötä tuolla. Ite en ois kyllä nukkunu, hotellin sänky ja aamupala kelpas kyllä ihan hyvin. ;) 

Käytiin tämän jälkeen Linnanmäellä, jee! Mari ja Maarit ei ollu ikinä käyny tuolla, niin oli niinkun pakollinen sivistysaukko korjattavana. :D Oikeastaan ne kaks olikin ainoat meidän nelipäisestä matkaseurueesta jotka kävi missään laitteessa, koska Veera oli flunssassa myös niin se ei viitsinyt lähteä mihinkään kun kivat paineet nenässä :DDD ja Heidi ei ylipäätään lähde mihinkään, koska sille tulee kaikesta paha olo. Kuperkeikatkin on jo aika pahoja. xd
Käytiin me kaikki kuitenkin siinä ilmasessa näköalalaitteessa (Panoraama), joka nousee korkeelle ja pyörii hiljaa ympäri ja siinä voi samalla katsoa Helsingin kaupunkimaisemaa. Näyttää olleen aika tummia pilviä, mutta ei siellä kyllä satanut. ;o

Mari päätti ostaa laitelipun yhteen laitteeseen, vaikka mieli olis tehny useempaankin, mutta se ranneke olis ollu niin kallis... Se suunnitteli jo ennen reissua menevänsä Kingiin (jos vaan uskaltaa xd) ja pitkään sitä tulikin pähkäiltyä, että uskaltaako mennä ja lopulta oli pakko lähtee ostamaan se lippu tai muuten olis jäänny menemättä ja sekös vasta olis harmittanu! Ja pakko sanoo, että onneks menin sinne!!! PELOTTI! Ihan hirvee tärinä, kun se vaan nousee ylemmäs ja ajattelin vaan että vois jo pysähtyä xd Kieltämättä aika hyvät maisemat oli sieltä 75 metrin korkeudesta ;) Sitten se tunne, kun yhtäkkiä alkaa vapaapudotus alaspäin ja se putos niin kovaa vauhtia ja vaikka se pudotus ei kestäny kovin kauaa, niin se oli siisteintä ikinä! Huusin, nauroin ja tärisin varmaan seuraavat puol tuntia sen jälkeen, kun tulin sieltä laitteesta pois:DDD Olisin menny vaikka heti uudestaan, jos olisin päässy, mutta ei enää viittiny ostaa toista lippua. Jos vaan vähänkin löytyy hulluutta eikä paljoo päätä pakota, niin kannattaa käydä tuossa! ;)

Lauantai

Jonottamista ja leiriytymistä viiden tunnin ajan yhestä kuuteen! No kyllä me neljästä asti taidettiin sitten seisoa kun porukkaa alettiin ohjata jonomuodostelemaan. Tässä vaiheessa oli tosi ihana ja lämmin ilma, ruvettiin kaikki makoilemaan sadetakkien päälle koska yöllä oli satanut vettä ja nurmikko oli märkä. Heidi sitten nukahti siihen... Ei paljon ihmisten jorinat häirinny. xd Se heräs sitten kun Mari patistelee sitä kun sen puhelin soi taskussa. No ei kai siinä, hyvä nurmikko nukkua. :DD

Sitten keli alko muuttua aika päinvastaseksi iltaa kohden ja alkoi sataa kamalasti... Heidi ja Veera lähti ostamaan Subwaysta ruokaa ja ne pidätteli siellä sadetta siinä toivossa että se loppuu, mutta eihän se mitään merkkejä loppumisesta näyttänyt. Ne sai Subista Subwayn keltaset mainossadetakit niin ne ei kastunu ihan märäks pelkästään sieltä Stadionille kävellessä. Paitsi että kengät kastu heti kun astu ovesta ulos...
Mari ja Maarit jäi jonoon odottamaan ja tietysti pitämään paikkoja sillä aikaa, kun Heidi ja Veera oli ruuanhakureissulla. Ensinnäkin oli vähän tiivis tunnelma, kun kaikki yritti änkee mahdollisimman eteen. Toiseks alko se hirvee sade ihan yhtäkkiä ja koska jono oli alamäessä, niin voitte vaan kuvitella, kun se vesimassa pääsi valumaan sieltä ylhäältä alaspäin! Tuli aika kiire siirtyä sivummalle ja kengät ja lahkeet kastu silti. Saatiin sitten kuitenkin ruokaa ja kai se kerta on ensimmäinenkin syödä Subia Olympiastadionin vieressä kaatosateessa (y) Välillä kyllä tuli tunne, että mitä ihmettä mä täällä teen, kun voisin olla sisällä lämpimässä, mutta kerran on jonottanu jo monta tuntia ennen sitä ja meinaa saada suhteellisen hyvät paikat kentältä, niin ei sieltä vaan pois lähdetä! Ei tuota koe kuin kerran elämässä:)

Kertakäyttösadetakeille tuli käyttöä ja pipotkaan ei ollu enää turha varustus tuossa vaiheessa. Mari osti fanituotekojulta hienon pipon, jota Heidi halus testata. ;) Ehkä lievästi märkä olo, vaikka itse asiassa mikään muu kun kengät ei ollu märkänä.

Lopulta päästiin sisälle, kun portit aukesi kuudelta. Vähän oli siisti tunne, kun pääs turvatarkastuksen läpi niin lähettiin vaan juoksee ihan hulluna! Tosin järkkärit yritti sanoa että pitää kävellä, mutta ei kukaan oikeen uskonu. Otettiin myös vauhdista semmoset "Illan menut" sieltä joltain tyypiltä, jossa oli illan ohjelma silleen menu-tyyliin. Ja vähän oli siistiä päästä sinne stadionille, se oli niin iso! Wou ;) Oltiin kentällä parhailla paikoilla toisessa rivissä, mutta harmitti vähän kun ei oltu otettu Golden Circle-lippuja niin olisi päästy edemmäksi tai melkein eteen ehkä.

Lämppärinä toimi JVG ja lavalla kävi myös Pete Parkkonen ja Anna Abreu. Ne alotti kaheksalta, mutta varsinainen keikka alko vasta yheksältä. Saatiin siis jatkaa jalkojen päällä olemista vielä kolme tuntia ennen keikan alkua, kun oltiin päästy sisälle. 

Tässä sitten muutamia kuvia varsinaiselta keikalta, kun koko Helsinki räjähti eiku. ;) Ei viitsi sanoa mitään, ihan huippu! Olemme sanattomia. :D 

Keikalla oli myös paljon vierailijoita. 

Se tunne kun Katri Helena tuli lavalle laulamaan Puhelinlangat laulaa ja stadionilla on 40 000 ihmistä ja suurimmaksi osaksi nuorta väkeä - ja ne huutaa ihan eniten silloin, kun Katri Helena tulee lavalle! Ihan hullua, sekin on päässy uuteen suosioon Cheekin ja Vain elämää-ohjelman kautta. Nuoretkin osaa arvostaa sen pitkää uraa. :)

Tässäköhän se Helsinki nyt räjähtää? XD Tuli muuten ihan hirvee ukonilma tän keikan aikana, mutta sitä ei kuullut kun musiikki oli niin kovalla. Sato ihan kamalasti loppukeikasta, mutta suurimman osan oli onneksi satamatta ja sai kuvattuakin hyvin. Se ei silti latistanu tunnelmaa, sillä sade alko just Niille joil on paha olla-kappaleen alussa, joka sopi kun nenä päähän! ;) Muutaman salaman sieltä taivaalta pysty näkemään, mutta kun keikka loppui ja musiikki lakkasi, niin ukkonen jyris tosi kovaa ja siellä Stadionin sisällä oli aika pieni olo kun se ihan tuntu kaikuvan siellä :D Hyvä ettei joukkohysteria puhjennu. xd

Nyt tulee sitten huvittava kertomus meidän seikkailusta Helsingin yöelämässä, lukekaa jos jaksatte:
Kun päästiin lopulta ulos, niin Heidi ja Veera meni nopeat syö hitaat-taktiikalla fanituotekojulle kattomaan mitä siellä on, mutta paidoista oli mennyt koot ja muutenkaan siellä ei ollut hirveästi mitään järkevää ostettavaa, mutta kerran jonotti sinne niin Heidi osti heijastimen kuitenkin. Tosin onneks oli käteistä mukana, koska sähköt meni ja siellä ei toiminu enää pankkikortti! :D Sitten lähettiin suunnistamaan ihmismassan mukana jonnekin suuntaan, toivona päästä ratikkapysäkille. Lopulta päästiin sinne Auroransairaalan pysäkille siinä matkassa. Siellä oli muutama muukin lähössä ratikkaan, kun 40 000 ihmistä purkautu Stadikalta. :D

Kello oli muutenkin jo jotain kakstoista yöllä, niin jutut oli aika mielenkiintoisia ja viisaita, sitten Heidillä oli kylmä kun kengät oli ollu märät monta tuntia. Aluksi oltiin ratikassa, mutta sitten joku ilmottaa siellä että sillä ei pääse keskustaan, niin ängettiin sieltä hätäpäissämme ulos, koska ei meillä ollu hajuakaan minne se menee! Sitten mentiin seuraavaan ratikkaan, mutta ei meillä ollu siitäkään mitään hajua minne sekään menee. xd Hyvin siis meni. Ekaks oli ihan tuttuja pysäkkejä, mutta sitten alko yhtäkkiä olla oudon näköstä kaupunkia ja outoja pysäkkejä ja päätettiin jäädä siinä pois, ettei mennä ihan jonnekin väärälle puolelle Helsinkiä keskellä yötä. xd Oli muuten aika railakkaat menot siellä ratikoissa, kun ihmiset veti siellä täyttä päätä kännissä. :DDD 

Sitten oli kiva tajuta siellä pysäkillä ratikkakarttaa katottuamme, että se ois mennykin keskustaan aika ison mutkan kautta ja yritettiin änkee sinne takasin, mutta se oli yksinkertasesti niin täynnä ettei sinne mahtunu enää neljää ihmistä! Ihan käsittämätöntä. Sitten seistiin siinä puolenyön jälkeen jossain Töölöntorin pysäkillä ja ootettiin jotain 20 minuuttia seuraavaa ratikkaa. Sillon alko jo olla yliväsymyksen oireita, koska keltainen seikkailuolo ja älyvapaat jutut, joista ei sen enempää. Kiva tajuta sitten siinä seuraavassa ratikassa, että kuulostettiin siellä pysäkillä samalta kun ne kännissä olevat ihmiset siellä ratikassa.... :DD 
Lopulta päästiin hotellille puoli yhden maissa ja Heidi suunnilleen juos sieltä pysäkiltä hotellille, kun oltiin kartalla missä ollaan ja suoraan kuumaan suihkuun. Muut meni aulaan juomaan lämmintä kaakaota, mutta Heidi jäi hotellihuoneeseen. Ongelma oli vaan se, että housut oli niin märät lahkeista, ettei niitä tahtonu saada pois jalasta kun "Oota, otan tukee niin vedä"-taktiikalla ja sitten Mari sai ne housut pois jalasta, niin se tajus että ei sillä oo muita housuja mukana ja se oli lähössä sinne aulaan. Heidin yöhousut oli yks vaihtoehto.... 
Mentiin nukkumaan joskus puol kolmen aikaan sitten... :DD

Sunnuntai

Sunnuntaina ennen junan lähtöä takaisinpäin ei jaksanut tehdä mitään kovin ihmeellistä, käytiin siis ostamassa matkaevästä (tärkeintä!) ja kiertelemässä Kampissa. Ninja-kauppa oli aika hieno. ;) Muutenkin perus aina olla koko ajan jalkojen päällä ja syödä iltapalaa jossain ratikkapysäkillä iltamyöhällä aina näillä meidän reissuilla... :D 

Päästiin lopulta Jyväskylään ja selvittiin ylipäätään tästä reissusta meno- ja tulomatkojen kanssa paremmin kuin viime vuonna, kun tuli niitä Oulu-reissuja sun muuta. xd Good times, good times. :D Mitä nyt tuo hieno seikkailu Helsingin ratikoissa edellisenä yönä. Marin ja Veeran taktiikka olikin tälle reissulle "Vaikka ei tiedä minne on menossa, tärkeintä on näyttää itsevarmalta." xd Heidi ja Maarit sitten tuli aina enemmän tai vähemmän innoissaan perästä, kun me Veeran kanssa painettiin menemään:D voi raukkoja.... xd Tai Heidi ois voinu olla innostuneempi siitä seikkailemisesta keskellä yötä ympäri Helsinkiä, jos se ei ois ollu ihan jäässä ja pelänny saavansa flunssan takia keuhkotautia. :DD
Jyväskylässä siis vetästiin nuo kanatortillat Hesessä. Oli muuten hirveen tulisia jalopenoja. XD Mari ja Veera yritti tienata vessarahat pelikoneesta (ja Marilta kysyttiin tässä yhteydessä ekan kerran henkkareita xd) mutta ne hävis kaikki kolikkonsa jota laittoivat siihen ja loppujen lopuksi Maaritin piti maksaa se vessaraha ihan omasta pussista. :DD

Joo, tässäpä tämä reissu yli kuukauden myöhässä, mutta tulipahan jossain vaiheessa. Oli kuitenkin niin huippu että pakko tästä on postata. ;) Ja oli tarkotus olla selittämättä hirveesti ja laittaa vaan kuvia, mutta ei tässä nyt voinu olla selittämättä. Mutta oliko se yllätys? Ei.

Tässä Cheekin paluukeikkaa odotellessa. ;)

-Mari&Heidi

Kuulumisia pitkästä aikaa!

Hei kaikki ihanat lukijat, jotka ootte käyny blogia seurailemassa vaikka tänne ei ole viimeiseen reiluun kuukauteen ilmestynyt yhtään postausta. Sille on syynsä: kiire. Asiat on yksinkertaisesti pitänyt laittaa tärkeysjärjestykseen ja itse asiassa pakko myöntää, että on melkein väliaikaisesti unohtanut pitävänsä blogia, koska ei sille ole ehtinyt suoda ajatustakaan kaiken muun pakollisen hoidettavan keskellä. Mutta täällä me ollaan kuitenkin, still alive. 

Emmi lähti Englantiin, we miss you bro! <3 Pidettiin kavereiden kesken läksiäisiä ja tehtiin Emmille porukalla tollainen lähtöpaketti, että se selviää kun se ei ole Suomessa. ;)

Meillä on ollut kiireinen tämä ensimmäinen jakso koulun suhteen, vaikka eihän meillä koulua ole paljoa ollutkaan loppujen lopuksi. Kummallakin kolme kurssia, Heidillä yksi niistä itsenäisenä päällekkäisyyksien vuoksi. Psykan kolmosta oon siis itsenäisenä työstämässä edelleen, se on vähän vaiheessa vielä, mutta eiköhän se ala valmistua vähitellen. Ensi jaksoon olisi otettava kummankin terveystieto kolmonen itsenäiseksi, sekin päällekkäisyyksien vuoksi. Pitää ennen kisakautta saada itsenäiset kurssit hoidettua, kun sitten myös ekat kirjotukset pukkaa! Hui sentään, niin se aika menee. Enää muutama kuukausi siihenkin, kun kaikki ihanat ihmiset lähtee pois kun lukuloma alkaa helmikuussa. Meillä ei sellasta ala, kun pyöreksitään täällä vielä neljäs vuosi. Siis vastahan tämä lukio alkoi, miten se voi nyt jo loppua! ;o 

Ruokaa. Heidi maisto ekaa kertaa nuudeleita, mutta se ei tykänny niistä. Ne oli ällöjä. Toisella kerralla piti heittää ne roskiin, ei niitä vaan voinut syödä. No can do. 

Meillä on myös ollut tässä autokoulu suoritettavana ja on menty sitä aika kovaa tahtia vaikka kortin saannilla ei ollutkaan kiire. Alunperin oli tarkoitus, että käydään sitä pikkuhiljaa pitkin syksyä niin, ettei harjoittelu kärsi mutta kuitenkin ennen kisakautta se olisi saatava käytyä. Tässä kävikin sitten niin, että tuli hirvee himo saada kortti ennen syyslomaa, että pääsee sitten kotona viikon ajan ajamaan autolla. Jos vaan teoriakoe menee ensi maanantaina läpi ja inssissä ei tule konfliktia, niin saatas kruisailla turvallisesti luvan kanssa tien päällä jo hyvissä ajoin ennen syyslomaa! Kumpikaan meistä ei saa autoa, mutta pitää sitten kotona ajella ja sitten muiden läheisten ihmisten autoilla varmaan. =) 

Käytiin teoriat tosi nopsaan, ei menny montakaan viikkoa. Oltiin monenakin viikkona maanantaista keskiviikkoon illat autokoululla käymässä teoriatunteja. Välillä meinasi aivot käydä ylikierroksilla, kun yritti pysyä valppaana ja hereillä koko ajan, koska halusi oppia ne asiat ja kuunnella. Sitten aivot oli toisinaan toista mieltä joten niitä piti käskeä ohjaamaan tarkkaavaisuutensa niihin asioihin. :D Nyt me on jo ajettu monta ajotuntia, nyt on siirrytty Viitasaarelle isompaan paikkaan ajamaan. Kyllä meistä vielä hyviä kuskeja tulee, hyvinhän me on selvitty ja opittu yllättävän pian. Käytiin myös jo Nivalassa ajamassa radalla liukkaanajot, oli kyllä siistiä vaikka pelotti ennen sitä! Siellä ei kuitenkaan melko varmasti voi sattua mitään, niin on kiva mennä sivuluisua siellä, mutta se on myös tosi opettavaista. Ei nimittäin naurattais jos auto lähtis silleen luistaa oikeesti liikenteessä. Oppii käytännössä että nopeudella on oikeesti vaikutusta onnettomuuteen ja paljon. Sekin oli aika mielenkiintoinen kokemus, kun tulee 60km/h esteenväistöön ja Tarmo vetää käsijarrun ylös, auto lähtee aika kivasti heittää puolelta toiselle ja saa kunnolla sitä rattia veivata että saa auton takasin suoraan. Heidi sai myös ekalla kerralla liukkaan mutka-ajossa auton pyöräytettyä ihan ympäri perä menosuuntaan, ne oli just liukastanut sitä rataa uudestaan ja ajovakautus ei ollut päällä, joten niinhän siinä käy jos tulee liian kovaa ja ei vielä osannut varautua siihen, että mihin pitäisi kääntää että saisi auton pysymään suorassa eikä pyörähtämään ympäri. Kiva reissu kyllä, eikä pääkään tullut kipeäksi siitä pyörittämisestä!

Ihan oikeasti kaikki jotka ei oo vielä autokoulua käyneet ettekä ole ikinä ennen ajaneet: ei teidän tarvitsekaan! Meille äidit hoki, että ei ole mitään syytä ajaa autoa ennen autokoulua, sillä ei nekään olleet ajaneet ennen sitä. Olihan se eka ajotunti aika elämys, sillä tuntu niiin väärältä olla sillä vasemmalla puolella istumassa. Oli vähän silleen että mitä mä täällä teen... Aluks ei meinannu uskaltaa ajaa edes neljääkymppiä, mutta nyt satanen nelostiellä ei oo enää edes paha. Äkkiä sitä oppii ja koko ajan se rutinoituu. Välillä möhlii, mutta niinhän ne kokeneetkin ajajat välillä.

Viikonloput on menny pian ja oltiin Tahkolla leirilläkin tässä taas vaihteeksi. Ollaan kumpikin ehditty olla kipeänä, Heidi oli aika lailla kolmisen viikkoa flunssassa ja se venyi pitkäksi ja alkoi tympiä aika paljon kun harjoittelu oli vajaavaista kolmen viikon ajan. Nyt aletaan olla terveenä. Näissä merkeissä tää meidän arki on mennyt ja aikaa on ollut rajallisesti jo noihin kaikkiin asioihin, joten blogi on jäänyt vähemmälle. Nyt on koeviikko, katsotaan onko ensi jaksossa enemmän aikaa kirjoitella kuulumisia. Postauksia tulee, jos aikaa riittää siihen. Autokoulu jatkuu vielä, mutta ei enää kauaa tätä menoa! Ollaan kyllä niin onnellisia sitten kun se on ohi, kyllä se kuitenkin verottaa paljon ajasta pois. On kuitenkin järkevää käydä se nyt täällä, koska täällä on melko halpa autokoulu ja mukavat opettajat. Ja nyt heti kun kerran ollaan täysi-ikäisiä, niin ei tarvitse myöhemmin enää jahkailla kun en käynyt, jos auto on välttämätön jatko-opiskelupaikan suhteen. Voi sentään, kun sitäkin pitäisi alkaa miettiä pikkuhiljaa, vaikka eihän me vielä haetakaan. Kaikkea sitä onkin, elämä on. :) 

 

K-Marketissa myytiin tätä Putin-juustoa, niin Mari kävi kympin eestä ostamassa juustoa koko talveksi... Niissä oli päiväykset maaliskuuhun asti, joten noillahan selviää talven yli. xd Tai itse asiassa Heidi tuli kassajonossa perästä ja osti Marin rahoilla sille kaksi juustoa... Kätevää.

Teoriakoetta on harkattu kovasti! No okei, pitäs vielä enemmän. Mutta tää on tähän mennessä paras suoritus, se tunne kun pääsee läpi! ;)

Tällästä meille nyt siis kuuluu, kuvien kera vähän kerrottu. On saatu myös vihdoinkin uudet puhelimet, rakkaus!! Samsung Galaxy S5 Minit, uuh! On tykätty kyllä ja pitäs kestää vettäkin, joka oli ykköskriteeri. Pääs vihdoinkin eroon Xcoverista ;)

Toivottavasti palaillaan!

-Mari&Heidi