Oltiin siis tuolla historiallisella Cheekin stadionkeikalla, oli muuten ihan uskomaton show! Se oli jotain niin isoa ja vaikka osasi odottaa ihan mitä vain, siellä oikeasti tapahtui ihan mitä vain. Ei voinu tietää mitä tapahtuu seuraavaksi, kun koko ajan tapahtui jotakin. Ei kerinny tylsistyä hetkeksikään, vaikka Cheek ei olis ite ollu lavallakaan. Annetaan kuvien puhua puolestaan. :) Videot olis varmaan ollu parempia kertomaan tunnelmista ja yritettiin ladata kahta videota, mutta ne olivat kooltaan liian isoja ja meillä ei oo käytettävissä nyt sellasta muokkausohjelmaa joten saatte tyytyä tuohon yhteen!
Mari päätti ostaa laitelipun yhteen laitteeseen, vaikka mieli olis tehny useempaankin, mutta se ranneke olis ollu niin kallis... Se suunnitteli jo ennen reissua menevänsä Kingiin (jos vaan uskaltaa xd) ja pitkään sitä tulikin pähkäiltyä, että uskaltaako mennä ja lopulta oli pakko lähtee ostamaan se lippu tai muuten olis jäänny menemättä ja sekös vasta olis harmittanu! Ja pakko sanoo, että onneks menin sinne!!! PELOTTI! Ihan hirvee tärinä, kun se vaan nousee ylemmäs ja ajattelin vaan että vois jo pysähtyä xd Kieltämättä aika hyvät maisemat oli sieltä 75 metrin korkeudesta ;) Sitten se tunne, kun yhtäkkiä alkaa vapaapudotus alaspäin ja se putos niin kovaa vauhtia ja vaikka se pudotus ei kestäny kovin kauaa, niin se oli siisteintä ikinä! Huusin, nauroin ja tärisin varmaan seuraavat puol tuntia sen jälkeen, kun tulin sieltä laitteesta pois:DDD Olisin menny vaikka heti uudestaan, jos olisin päässy, mutta ei enää viittiny ostaa toista lippua. Jos vaan vähänkin löytyy hulluutta eikä paljoo päätä pakota, niin kannattaa käydä tuossa! ;)
Perjantai
Helsinkiin oli vasta rantautunut Starbucks-kahvila, johon Marin, Veeran ja Maaritin oli päästävä. Heidi ei tuota saanut juoda/syödä, mutta se osti hedelmäsmoothien, jossa oli appelsiinia, banaania ja jotain muuta kirpeää hedelmää, ja Heidillä pukkasi juuri tuolle viikolle kamalan flunssan ja perjantaina se sai niistää joka toinen sekunti eikä tuollainen kirpeistä hedelmistä tehty juoma ollut paras vaihtoehto flunssassa, koska alkoi ihan hirveästi kirvellä huulia ja kieltä! :D Kuitenkin taas yksi sivistysaukko täytetty käymällä Starbucksissa ;)
Käytiin tulopäivänä kiertämässä kaikki mahdolliset paikat, koska lauantai meni jonotellessa. Olympiastadionin ulkopuolelle oli järkätty tapahtumatori, jossa oli tapahtumaan liittyen kojuja ja ruuan ja juoman ilmaisjakelua. Sieltä sai mm. ilmaista pepsiä, sipsiä ja karkkia. Sitten oli tällaiset kirjaimet, johon ihmiset sai käydä kirjottamassa kaikenlaista. Totta kai mekin käytiin. ;)
Ja Pepsi Maxin teltta, jossa pysty menemään kuvaan Cheekin kanssa (joka ei siis ollut siinä oikeasti, yllätyys xd). Siinä oli kuvaaja ja sinne piti mennä seisomaan Pepsi kädessä just tolleen miten ollaan noissa kuvissa ja nuo tuli sitten nettiin yhelle sivulle ja sieltä sai ettiä omat kuvansa. Ihan aidonnäkönen silleen. :D
Käytiin samalla kattomassa miten paljon oli ihmisiä jonottamassa sille ekalle keikalle, joka peri aatteessa oli toinen koska se tuli myöhemmin myyntiin. :D Niin siellä vaan aika monta telttaa oli pystyssä, parhaimmat nukkunu kakskin yötä tuolla. Ite en ois kyllä nukkunu, hotellin sänky ja aamupala kelpas kyllä ihan hyvin. ;)
Käytiin tämän jälkeen Linnanmäellä, jee! Mari ja Maarit ei ollu ikinä käyny tuolla, niin oli niinkun pakollinen sivistysaukko korjattavana. :D Oikeastaan ne kaks olikin ainoat meidän nelipäisestä matkaseurueesta jotka kävi missään laitteessa, koska Veera oli flunssassa myös niin se ei viitsinyt lähteä mihinkään kun kivat paineet nenässä :DDD ja Heidi ei ylipäätään lähde mihinkään, koska sille tulee kaikesta paha olo. Kuperkeikatkin on jo aika pahoja. xd
Käytiin me kaikki kuitenkin siinä ilmasessa näköalalaitteessa (Panoraama), joka nousee korkeelle ja pyörii hiljaa ympäri ja siinä voi samalla katsoa Helsingin kaupunkimaisemaa. Näyttää olleen aika tummia pilviä, mutta ei siellä kyllä satanut. ;o
Käytiin me kaikki kuitenkin siinä ilmasessa näköalalaitteessa (Panoraama), joka nousee korkeelle ja pyörii hiljaa ympäri ja siinä voi samalla katsoa Helsingin kaupunkimaisemaa. Näyttää olleen aika tummia pilviä, mutta ei siellä kyllä satanut. ;o
Lauantai
Jonottamista ja leiriytymistä viiden tunnin ajan yhestä kuuteen! No kyllä me neljästä asti taidettiin sitten seisoa kun porukkaa alettiin ohjata jonomuodostelemaan. Tässä vaiheessa oli tosi ihana ja lämmin ilma, ruvettiin kaikki makoilemaan sadetakkien päälle koska yöllä oli satanut vettä ja nurmikko oli märkä. Heidi sitten nukahti siihen... Ei paljon ihmisten jorinat häirinny. xd Se heräs sitten kun Mari patistelee sitä kun sen puhelin soi taskussa. No ei kai siinä, hyvä nurmikko nukkua. :DD
Sitten keli alko muuttua aika päinvastaseksi iltaa kohden ja alkoi sataa kamalasti... Heidi ja Veera lähti ostamaan Subwaysta ruokaa ja ne pidätteli siellä sadetta siinä toivossa että se loppuu, mutta eihän se mitään merkkejä loppumisesta näyttänyt. Ne sai Subista Subwayn keltaset mainossadetakit niin ne ei kastunu ihan märäks pelkästään sieltä Stadionille kävellessä. Paitsi että kengät kastu heti kun astu ovesta ulos...
Mari ja Maarit jäi jonoon odottamaan ja tietysti pitämään paikkoja sillä aikaa, kun Heidi ja Veera oli ruuanhakureissulla. Ensinnäkin oli vähän tiivis tunnelma, kun kaikki yritti änkee mahdollisimman eteen. Toiseks alko se hirvee sade ihan yhtäkkiä ja koska jono oli alamäessä, niin voitte vaan kuvitella, kun se vesimassa pääsi valumaan sieltä ylhäältä alaspäin! Tuli aika kiire siirtyä sivummalle ja kengät ja lahkeet kastu silti. Saatiin sitten kuitenkin ruokaa ja kai se kerta on ensimmäinenkin syödä Subia Olympiastadionin vieressä kaatosateessa (y) Välillä kyllä tuli tunne, että mitä ihmettä mä täällä teen, kun voisin olla sisällä lämpimässä, mutta kerran on jonottanu jo monta tuntia ennen sitä ja meinaa saada suhteellisen hyvät paikat kentältä, niin ei sieltä vaan pois lähdetä! Ei tuota koe kuin kerran elämässä:)
Mari ja Maarit jäi jonoon odottamaan ja tietysti pitämään paikkoja sillä aikaa, kun Heidi ja Veera oli ruuanhakureissulla. Ensinnäkin oli vähän tiivis tunnelma, kun kaikki yritti änkee mahdollisimman eteen. Toiseks alko se hirvee sade ihan yhtäkkiä ja koska jono oli alamäessä, niin voitte vaan kuvitella, kun se vesimassa pääsi valumaan sieltä ylhäältä alaspäin! Tuli aika kiire siirtyä sivummalle ja kengät ja lahkeet kastu silti. Saatiin sitten kuitenkin ruokaa ja kai se kerta on ensimmäinenkin syödä Subia Olympiastadionin vieressä kaatosateessa (y) Välillä kyllä tuli tunne, että mitä ihmettä mä täällä teen, kun voisin olla sisällä lämpimässä, mutta kerran on jonottanu jo monta tuntia ennen sitä ja meinaa saada suhteellisen hyvät paikat kentältä, niin ei sieltä vaan pois lähdetä! Ei tuota koe kuin kerran elämässä:)
Kertakäyttösadetakeille tuli käyttöä ja pipotkaan ei ollu enää turha varustus tuossa vaiheessa. Mari osti fanituotekojulta hienon pipon, jota Heidi halus testata. ;) Ehkä lievästi märkä olo, vaikka itse asiassa mikään muu kun kengät ei ollu märkänä.
Lopulta päästiin sisälle, kun portit aukesi kuudelta. Vähän oli siisti tunne, kun pääs turvatarkastuksen läpi niin lähettiin vaan juoksee ihan hulluna! Tosin järkkärit yritti sanoa että pitää kävellä, mutta ei kukaan oikeen uskonu. Otettiin myös vauhdista semmoset "Illan menut" sieltä joltain tyypiltä, jossa oli illan ohjelma silleen menu-tyyliin. Ja vähän oli siistiä päästä sinne stadionille, se oli niin iso! Wou ;) Oltiin kentällä parhailla paikoilla toisessa rivissä, mutta harmitti vähän kun ei oltu otettu Golden Circle-lippuja niin olisi päästy edemmäksi tai melkein eteen ehkä.
Lämppärinä toimi JVG ja lavalla kävi myös Pete Parkkonen ja Anna Abreu. Ne alotti kaheksalta, mutta varsinainen keikka alko vasta yheksältä. Saatiin siis jatkaa jalkojen päällä olemista vielä kolme tuntia ennen keikan alkua, kun oltiin päästy sisälle.
Lämppärinä toimi JVG ja lavalla kävi myös Pete Parkkonen ja Anna Abreu. Ne alotti kaheksalta, mutta varsinainen keikka alko vasta yheksältä. Saatiin siis jatkaa jalkojen päällä olemista vielä kolme tuntia ennen keikan alkua, kun oltiin päästy sisälle.
Tässä sitten muutamia kuvia varsinaiselta keikalta, kun koko Helsinki räjähti eiku. ;) Ei viitsi sanoa mitään, ihan huippu! Olemme sanattomia. :D
Keikalla oli myös paljon vierailijoita.
Se tunne kun Katri Helena tuli lavalle laulamaan Puhelinlangat laulaa ja stadionilla on 40 000 ihmistä ja suurimmaksi osaksi nuorta väkeä - ja ne huutaa ihan eniten silloin, kun Katri Helena tulee lavalle! Ihan hullua, sekin on päässy uuteen suosioon Cheekin ja Vain elämää-ohjelman kautta. Nuoretkin osaa arvostaa sen pitkää uraa. :)
Tässäköhän se Helsinki nyt räjähtää? XD Tuli muuten ihan hirvee ukonilma tän keikan aikana, mutta sitä ei kuullut kun musiikki oli niin kovalla. Sato ihan kamalasti loppukeikasta, mutta suurimman osan oli onneksi satamatta ja sai kuvattuakin hyvin. Se ei silti latistanu tunnelmaa, sillä sade alko just Niille joil on paha olla-kappaleen alussa, joka sopi kun nenä päähän! ;) Muutaman salaman sieltä taivaalta pysty näkemään, mutta kun keikka loppui ja musiikki lakkasi, niin ukkonen jyris tosi kovaa ja siellä Stadionin sisällä oli aika pieni olo kun se ihan tuntu kaikuvan siellä :D Hyvä ettei joukkohysteria puhjennu. xd
Nyt tulee sitten huvittava kertomus meidän seikkailusta Helsingin yöelämässä, lukekaa jos jaksatte:
Kun päästiin lopulta ulos, niin Heidi ja Veera meni nopeat syö hitaat-taktiikalla fanituotekojulle kattomaan mitä siellä on, mutta paidoista oli mennyt koot ja muutenkaan siellä ei ollut hirveästi mitään järkevää ostettavaa, mutta kerran jonotti sinne niin Heidi osti heijastimen kuitenkin. Tosin onneks oli käteistä mukana, koska sähköt meni ja siellä ei toiminu enää pankkikortti! :D Sitten lähettiin suunnistamaan ihmismassan mukana jonnekin suuntaan, toivona päästä ratikkapysäkille. Lopulta päästiin sinne Auroransairaalan pysäkille siinä matkassa. Siellä oli muutama muukin lähössä ratikkaan, kun 40 000 ihmistä purkautu Stadikalta. :D
Kello oli muutenkin jo jotain kakstoista yöllä, niin jutut oli aika mielenkiintoisia ja viisaita, sitten Heidillä oli kylmä kun kengät oli ollu märät monta tuntia. Aluksi oltiin ratikassa, mutta sitten joku ilmottaa siellä että sillä ei pääse keskustaan, niin ängettiin sieltä hätäpäissämme ulos, koska ei meillä ollu hajuakaan minne se menee! Sitten mentiin seuraavaan ratikkaan, mutta ei meillä ollu siitäkään mitään hajua minne sekään menee. xd Hyvin siis meni. Ekaks oli ihan tuttuja pysäkkejä, mutta sitten alko yhtäkkiä olla oudon näköstä kaupunkia ja outoja pysäkkejä ja päätettiin jäädä siinä pois, ettei mennä ihan jonnekin väärälle puolelle Helsinkiä keskellä yötä. xd Oli muuten aika railakkaat menot siellä ratikoissa, kun ihmiset veti siellä täyttä päätä kännissä. :DDD
Sitten oli kiva tajuta siellä pysäkillä ratikkakarttaa katottuamme, että se ois mennykin keskustaan aika ison mutkan kautta ja yritettiin änkee sinne takasin, mutta se oli yksinkertasesti niin täynnä ettei sinne mahtunu enää neljää ihmistä! Ihan käsittämätöntä. Sitten seistiin siinä puolenyön jälkeen jossain Töölöntorin pysäkillä ja ootettiin jotain 20 minuuttia seuraavaa ratikkaa. Sillon alko jo olla yliväsymyksen oireita, koska keltainen seikkailuolo ja älyvapaat jutut, joista ei sen enempää. Kiva tajuta sitten siinä seuraavassa ratikassa, että kuulostettiin siellä pysäkillä samalta kun ne kännissä olevat ihmiset siellä ratikassa.... :DD
Lopulta päästiin hotellille puoli yhden maissa ja Heidi suunnilleen juos sieltä pysäkiltä hotellille, kun oltiin kartalla missä ollaan ja suoraan kuumaan suihkuun. Muut meni aulaan juomaan lämmintä kaakaota, mutta Heidi jäi hotellihuoneeseen. Ongelma oli vaan se, että housut oli niin märät lahkeista, ettei niitä tahtonu saada pois jalasta kun "Oota, otan tukee niin vedä"-taktiikalla ja sitten Mari sai ne housut pois jalasta, niin se tajus että ei sillä oo muita housuja mukana ja se oli lähössä sinne aulaan. Heidin yöhousut oli yks vaihtoehto....
Mentiin nukkumaan joskus puol kolmen aikaan sitten... :DD
Kun päästiin lopulta ulos, niin Heidi ja Veera meni nopeat syö hitaat-taktiikalla fanituotekojulle kattomaan mitä siellä on, mutta paidoista oli mennyt koot ja muutenkaan siellä ei ollut hirveästi mitään järkevää ostettavaa, mutta kerran jonotti sinne niin Heidi osti heijastimen kuitenkin. Tosin onneks oli käteistä mukana, koska sähköt meni ja siellä ei toiminu enää pankkikortti! :D Sitten lähettiin suunnistamaan ihmismassan mukana jonnekin suuntaan, toivona päästä ratikkapysäkille. Lopulta päästiin sinne Auroransairaalan pysäkille siinä matkassa. Siellä oli muutama muukin lähössä ratikkaan, kun 40 000 ihmistä purkautu Stadikalta. :D
Kello oli muutenkin jo jotain kakstoista yöllä, niin jutut oli aika mielenkiintoisia ja viisaita, sitten Heidillä oli kylmä kun kengät oli ollu märät monta tuntia. Aluksi oltiin ratikassa, mutta sitten joku ilmottaa siellä että sillä ei pääse keskustaan, niin ängettiin sieltä hätäpäissämme ulos, koska ei meillä ollu hajuakaan minne se menee! Sitten mentiin seuraavaan ratikkaan, mutta ei meillä ollu siitäkään mitään hajua minne sekään menee. xd Hyvin siis meni. Ekaks oli ihan tuttuja pysäkkejä, mutta sitten alko yhtäkkiä olla oudon näköstä kaupunkia ja outoja pysäkkejä ja päätettiin jäädä siinä pois, ettei mennä ihan jonnekin väärälle puolelle Helsinkiä keskellä yötä. xd Oli muuten aika railakkaat menot siellä ratikoissa, kun ihmiset veti siellä täyttä päätä kännissä. :DDD
Sitten oli kiva tajuta siellä pysäkillä ratikkakarttaa katottuamme, että se ois mennykin keskustaan aika ison mutkan kautta ja yritettiin änkee sinne takasin, mutta se oli yksinkertasesti niin täynnä ettei sinne mahtunu enää neljää ihmistä! Ihan käsittämätöntä. Sitten seistiin siinä puolenyön jälkeen jossain Töölöntorin pysäkillä ja ootettiin jotain 20 minuuttia seuraavaa ratikkaa. Sillon alko jo olla yliväsymyksen oireita, koska keltainen seikkailuolo ja älyvapaat jutut, joista ei sen enempää. Kiva tajuta sitten siinä seuraavassa ratikassa, että kuulostettiin siellä pysäkillä samalta kun ne kännissä olevat ihmiset siellä ratikassa.... :DD
Lopulta päästiin hotellille puoli yhden maissa ja Heidi suunnilleen juos sieltä pysäkiltä hotellille, kun oltiin kartalla missä ollaan ja suoraan kuumaan suihkuun. Muut meni aulaan juomaan lämmintä kaakaota, mutta Heidi jäi hotellihuoneeseen. Ongelma oli vaan se, että housut oli niin märät lahkeista, ettei niitä tahtonu saada pois jalasta kun "Oota, otan tukee niin vedä"-taktiikalla ja sitten Mari sai ne housut pois jalasta, niin se tajus että ei sillä oo muita housuja mukana ja se oli lähössä sinne aulaan. Heidin yöhousut oli yks vaihtoehto....
Mentiin nukkumaan joskus puol kolmen aikaan sitten... :DD
Sunnuntai
Sunnuntaina ennen junan lähtöä takaisinpäin ei jaksanut tehdä mitään kovin ihmeellistä, käytiin siis ostamassa matkaevästä (tärkeintä!) ja kiertelemässä Kampissa. Ninja-kauppa oli aika hieno. ;) Muutenkin perus aina olla koko ajan jalkojen päällä ja syödä iltapalaa jossain ratikkapysäkillä iltamyöhällä aina näillä meidän reissuilla... :D
Päästiin lopulta Jyväskylään ja selvittiin ylipäätään tästä reissusta meno- ja tulomatkojen kanssa paremmin kuin viime vuonna, kun tuli niitä Oulu-reissuja sun muuta. xd Good times, good times. :D Mitä nyt tuo hieno seikkailu Helsingin ratikoissa edellisenä yönä. Marin ja Veeran taktiikka olikin tälle reissulle "Vaikka ei tiedä minne on menossa, tärkeintä on näyttää itsevarmalta." xd Heidi ja Maarit sitten tuli aina enemmän tai vähemmän innoissaan perästä, kun me Veeran kanssa painettiin menemään:D voi raukkoja.... xd Tai Heidi ois voinu olla innostuneempi siitä seikkailemisesta keskellä yötä ympäri Helsinkiä, jos se ei ois ollu ihan jäässä ja pelänny saavansa flunssan takia keuhkotautia. :DD
Jyväskylässä siis vetästiin nuo kanatortillat Hesessä. Oli muuten hirveen tulisia jalopenoja. XD Mari ja Veera yritti tienata vessarahat pelikoneesta (ja Marilta kysyttiin tässä yhteydessä ekan kerran henkkareita xd) mutta ne hävis kaikki kolikkonsa jota laittoivat siihen ja loppujen lopuksi Maaritin piti maksaa se vessaraha ihan omasta pussista. :DD
Joo, tässäpä tämä reissu yli kuukauden myöhässä, mutta tulipahan jossain vaiheessa. Oli kuitenkin niin huippu että pakko tästä on postata. ;) Ja oli tarkotus olla selittämättä hirveesti ja laittaa vaan kuvia, mutta ei tässä nyt voinu olla selittämättä. Mutta oliko se yllätys? Ei.
Tässä Cheekin paluukeikkaa odotellessa. ;)
-Mari&Heidi
Jyväskylässä siis vetästiin nuo kanatortillat Hesessä. Oli muuten hirveen tulisia jalopenoja. XD Mari ja Veera yritti tienata vessarahat pelikoneesta (ja Marilta kysyttiin tässä yhteydessä ekan kerran henkkareita xd) mutta ne hävis kaikki kolikkonsa jota laittoivat siihen ja loppujen lopuksi Maaritin piti maksaa se vessaraha ihan omasta pussista. :DD
Joo, tässäpä tämä reissu yli kuukauden myöhässä, mutta tulipahan jossain vaiheessa. Oli kuitenkin niin huippu että pakko tästä on postata. ;) Ja oli tarkotus olla selittämättä hirveesti ja laittaa vaan kuvia, mutta ei tässä nyt voinu olla selittämättä. Mutta oliko se yllätys? Ei.
Tässä Cheekin paluukeikkaa odotellessa. ;)
-Mari&Heidi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti