Arvoisat blogin lukijat, klikatkaa auki!

Laulu lähtee duurilla
Mä synnyin hymy huulilla
Ei oo ilme vaan sun pitää tuntea se
harvoin hyvin hyvin vihainen, Nasse

Ilo irti mistä ikin lähtee
sata prossaa mitä ikinä teen
Vähempäänkään en tyydy
Tää hymy, se ei hyydy

Lasken laukkuni, mut ihan hetkeksi
Tie vie se on refleksi
Kuljettuna joka pitäjää
Tunne en mä koti-ikävää
Hima siel missä hattuni on
Suoraan hotellista taas studioon

Kulkuri laulaa ja matkustaa
ja niin reissuni jatkuu taas!
Nauraen kuljen kuin kuningas mä oisin
Kirjavat vaiheeni kertoa mä voisin
Aamulla nostan kytkintä ja poistun nauraen rytmistä!

Vain Elämää on kyllä tosi huippu ohjelma. Tämä Elastisen versio Veskun Nauravasta kulkurista sopii sanoiltaan ja tunnelmaltaan kyllä ihan täydellisesti tähän meidän kummankin elämään. Heidihän täällä nyt kirjoittelee! :)
Meillä on ollu tämä blogikin jo yli kaksi vuotta, mutta me on ihan tuosta noin vaan - hupsista keikkaa - skipattu koko blogin kaksvuotispäivä! Nyt varsinkin on oltu tosi paljon menossa ja tämä blogi on jäänyt kyllä ihan toisarvoiseksi, kun asioita on laitettu tärkeysjärjestykseen. Sitten kun ei ole ikinä aikaa kirjoittaa, niin sitten masentaa aloittaa ja siinä käy niin, ettei kirjoita ollenkaan. Aiemmin meidän blogilla oli paljon lukijoita, vaikka oli tauko, mutta nyt tauko on jatkunut niin pitkään, että täällä käy enää alle 10 katsojaa per päivä. Joku päivä ei käy kukaan tai ihan pari ihmistä vain. Mutta turha selitellä enempää näitä kiireitä, kun ne on. Tai ei niitä edes pidä kiireinä, kun niistä nauttii ja elämä on tosi hyvää nyt. Ei tässä ole tosiaankaan mitään valittamista, elämä hymyilee. Asioita vain tapahtuu ja tulee menoja, mutta minä ainakin rakastan tätä elämääni juuri nyt. #lovemylife ♥

~ Autoa en ole vielä saanut enkä saakaan ihan heti. On silti jonkin verran päässyt ajamaan syysloman aikana, jolloin olinkin kipeä. :( Turhautti, kun ei päässyt treenailemaan, mutta ei siinä muu auttanut kun parannella ja lepäillä rauhassa, ja kun maltoin niin hyvin, se menikin ohi muutamassa päivässä normaalin flunssan tapaan. :)

~ Ricoa laiskotti hieman tuo syöminen, käyhän se näinkin :Dd

~ Syyslomalla olin Marin porukoiden matkassa Vuokatissa (joka onkin viime aikoina tullut aika tutuksi, sillä siellä on jo kolme kertaa oltu:D) ja kuvat kertoo varmaan kaiken oleellisen. Reenireissulla siis. Tosin täällä mulle tuli lopulta se flunssa, jota podin loppuloman. Kävin myös kattomassa elämäni ensimmäiset salibandypelit ennen tätä reissua!

 ~ Uudet talvikengätkin on hankittu! Olen tykännyt tositosi paljon noista. ♥ Ne on just tollaset mun tyyliset!

~ Ricopoika kävi trimmauksessa, siitä tuli sulonen pikkupoika. ♥

 

~ Oli jo sopivasti sen verran pakkasia, että sain käyttää mun uutta talvitakkia, jonka ostin elokuussa (ajoissa ainakin!) Helsingistä Forumin kauppakeskuksen Onlysta. Oon halunnu hirveenä tollasta takkia monta vuotta, mutta oon aina ajatellut että en voi ostaa kun ei se päällä voi hyppiä kisaverkkaa. Mutta maksoi vain 40 euroa ja päätin sortua (kunhan olin jahkaillut asian kanssa vaikka kuinka kauan, sillä oon aika huono tekemään heräteostoksia:D) ja aion pitää tuota kyllä koulutakkina. Naureskelinkin, että tuo on pyhätakki ja sitten on siviilitakki semmonen laskettelutakki, jota pidetään kisoissa. :Dd

 

~ Oltiin hiihtolinjan kanssa Vuokatissa leirillä tässä pari viikkoa takaperin ja tultiin takaisin kouluun tiistaina, sitten lähdettiin jo torstaina kotiin skipaten yksi tunti ja perjantaiksi takaisin Vuokattiin piirinleirille. Nyt on siis tullut treeniä aika lailla, joten palautuminen on isossa roolissa, ennen kun lähetään viikon päästä Saariselälle koulun puolesta viikoksi. Että tosiaankin tuo postauksen alussa linkitetty kappale sopii ihan täydellisesti tämän hetkiseen elämään!
Käytiin koulun leirillä Marin kanssa eka kertaa oikeassa suorassa mattotestissä. Oli kyllä jännää ja ihan hitokseen hapokasta! Mutta eiköhän tuolla uudestaankin joskus käy, kun eka kerta on selvitty hengissä. Oli vaan hurja tunne, kun kulma ja vauhti nousee kolmen minuutin välein, on kiinni tietokoneessa ja laitteissa letkusta ja katossa valjaista. Hapot otetaan aina kolmen minuutin välein ennen kulman ja vauhdin nostoa. Sormessa oli yhtä paljon reikiä kun kastelukannun suodattimessa, kun kaikki näytteet otettiin samasta sormesta ja niitä oli varmaan kymmenkunta. Tuo testi kun tehdään siihen lopulliseen maksimiin asti, ihan totaaliseen uupumukseen saakka. Sitten loppuu, kun valjaat ottaa kiinni "turvaklipsiin", mikä lie oikea sana sille. Siitä alkaa siis pikkuhiljaa valua alaspäin, kun ei enää jaksa hapotuksen vuoksi. 

~ Hieman oli pyykkiä leirin jälkeen, pestiin neljä koneellista! :d

 ~ Tätä ootellessa!! Marraskuun vikan viikonlopun perjantai. Sillon en alota vielä kisakautta, joten tänne voi lähteä hyvällä omallatunnolla! Ihan huippusiistiä päästä kattomaan Elastista, varsinkin kun nyt on ollut tuo Vain elämää ja se on hirveessä kasvavassa suosiossa. Tulee varmasti hieno kokemus, vaikka kyse onkin Iisalmen liikuntahallista, mutta tunnelma on varmasti katossa!! :)

~ On tullut paljon erilaisilla autoilla ajamista, mm. Veeran bensa-autolla... Ollaan pahoillamme, koska sen käsittely on vähän hankalampaa ja nykivämpää, mutta kyllä me yritettiin olla helliä. ♥ Käytiin yks ilta Elisan ja Marin kanssa Viitasaarella pitsalta suoraan elokuvissa kattomassa Labyrintti. Tosiaan pitsan maksoi koulu, koska me abit voitettiin koulun alun ryhmäytymispäivässä kaikki muut ikäluokat ja saatiin siitä pitsaa. Selvittiin hengissä, vaikka olihan tällä reissulla muutamia muuttujia ja naurukuolemia. Leffassa ei kuitenkaan tarvinnu nauraa kuoliaaks, koska se oli välillä ahdistavan jännä, sai koko ajan olla valmiina oottamaan mitä vaan, vaikka välissä oli hauskojakin kommentteja ja tilanteita. Sitä on kai verrattu Nälkäpeliin, mutta Nälkäpeli on ihan lässynlässynleffa tuohon verrattuna. :D Tuossa oli pelkkää toimintaa eikä mitään rakkaushömppää. Kauhuleffoista en tykkää, mutta toi oli tommoinen toimintaleffa, niin tykkäsin kyllä!

Leffan jälkeen olikin onneks refleksit skarppina, koska jonotin vessaan ja joku tuli yhdestä kolmesta vessavaihdosta ja päätin mennä siis sinne, kunnes keskimmäisen vessan ovi aukesi ja olin saada siitä naamaan, jos en ois ninjaillu hirveetä väistöliikettä sen vessasta tulijan huomaamatta koko tilannetta. :Dd

~ Ja tosiaan se piirinleiri Vuokatissakin loppui ja kassille tuli mahatauti... Huone oli kun pyörremyrskyn jäljiltä, mutta kaikki taisi lähteä mukaan. Harvemmin sitä on mitään unohtanut, vaikka tuon taloksi asettumisen suorittaa lyhyilläkin parin yön reissuilla! Se on ihan hyvä taito, että pystyy kotiutumaan ja nukkumaan vieraissa paikoissa, koska tässä lajissa olisi tosi hankalaa, jos ei olisi sillä tavalla sopeutumiskykyinen. :)

 ~ Leirin aikana alkoi koeviikko, onneksi ollut kuin yksi valmistava tunti, josta pystyin kai olemaan pois, koska selvisin kai ihan kohtalaisesti kokeesta, johon ei ehtinyt paljoa paneutua, koska oltiin leirillä ja väliajoilla väsytti ja halusi levätä seuraavaa treenirupeamaa varten. Halusi vain kovasti panostaa, koska kyse oli psykologiasta, joka kiinnostaa ja jonka aion kirjoittaa. Kävin Iisalmessa poliisiasemalla kyselemässä neuvoja koska ajokortti ei ole vieläkään tullut! Siellä ei kyllä mitään selvinnyt, joten se täti sanoi että jos kysytään korttia, niin näytän sitä ajokortin katoamisilmoituksen kopiota, koska se väliaikainen kuukauden voimassaoleva ajolupalappunen umpenee lauantaina. Menee kai se näinkin sitten, huono tuuri vaan! :/

~ Kävin myös Iisalmessa Iisan kauppakeskuksessa kiertelemässä ja pistin jo aiemmin merkille sieltä pari mekkoa, jotka kerrankin näytti siltä, että kelpaisi jopa minulle. Minulla kun on tämä mekon ostaminen aina tosi hankalaa, koska en kelpuuta mitään päälleni. Se on joko liian lyhyt, liian tiukka, liian avara, liian kallis, liian jotain. On todella harvinaista, että joku mekko pistää silmään, jonka haluan ostaa ilman käyttötarkoitusta. Nyt kävi niin. Pilkullisen hinta oli 20e ja tuon pitsimekon 24e. Hinnalla ei siis ollut valinnassa merkitystä, joten sovitin noita kumpaakin vuorotellen varmaan montakymmentä kertaa, kunnes en jaksanut enää ja oli pakko tehdä valinta ja se oli tuo pilkullinen. Tykkään siitä kyllä tositosi paljon! ♥
Tosin se on kokoa 36, koska isompia kokoja ei enää ollut. Olin melko varma, ettei se mahdu päälle, mutta kyllähän se sitten mahtuikin. ;o Ei vaan pidä leventyä paljoakaan tai tuohon mekkoon ei oikeastaan yhtään, sillä se ei enää sitten mahdu. :d Tosin eipä tämä minun paino ole sitten sen mykoplasman sairastamisvuoden jälkeen mihinkään muuttunut, mitä silloin olin tosi laihassa kunnossa laihtuessani nykyisestä 5 kiloa ihan vaan sen takia, että olin niin kipeä ettei tehnyt mieli syödä.   

~ Olin kotona tässä yhden yön, huomenna alkaa uusi jakso ja täytyy mennä käymään koulussa, koska Saariselän leirin aikaan tulee viikko poissaoloa koulusta ja ei kärsi olla paljoakaan ylimääräistä, jos ei ole ihan pakko. Jos sitä leiriä ei olisi tulossa, niin en olisi varmaan kehdannut lähteä yhdeksi yöksi kämpille ja tulla seuraavana päivänä takaisin. Mutta no can do. Lähdin aika vähällä tavaralla liikkelle maanantaina +10 asteen lämpötiloista ja sääennustekaan ei silloin kertonut, että parin päivän päästä pakkasta on -15. Vaatetus ei ollut ihan säänmukainen ja jouduin lainailemaan lenkille vähän kaikilta sitä sun tätä, etten palellu. Toisaalta, onhan nyt jo marraskuu. Kaikki säämuutokset on mahdollisia!
Ajoin myös Jussin autolla Iisalmeen tiistai-iltana. Edelleen still alive, joten ei huono.

Pahoittelen joidenkin kuvien laatua, suurin osa tai kaikki on napsittu puhelimella, kun se yleensä on käden ulottuvilla ja siinä on kuitenkin yllättävän hyvä kamera!

Näiden kuvien kertomien kuulumisten kera jatketaan!
Tsemppiä lukijoille loppuvuoteen! ;)

- Heidi