Juhlahumussa

Moikka! Nämä kesäkuun kaksi ekaa viikkoa tulevat olemaan ja ovat jo olleet kiireisiä, koska minä (Heidi) olen töissä nuorten liikunnallisella päiväleirillä arkipäivisin klo 9-14 ja Mari lomittaa kotonaan. Kummallakin on myös yleisurheilukoulun ja hiihtoharkkojen pitämistä omilla paikkakunnilla. Kaikkea hommaa tässä on, joten välillä ei ehdi kun kotona hetken pyörähtää, kun pitää olla taas menossa pää kolmantena jalkana. Illalla ei tarvitse unta kauaa odotella. 

Mutta palaillaan takaisin viime viikkoon, kun oltiin vielä Putaalla. Perjantaina päätettiin tehdä omatekoisia hampurilaisia ja ranskalaisia. Ranskalaiset ostettiin kaupasta, niitä ei ruvettu itse tekemään. Kuitenkaan näistä ei tullut niin ällöttävä olo kuin niistä hampurilaisketjujen purilaisista ja näistä sai terveellisen vaihtoehdon niille rasvaisille versioille. Nam, oli hyvää. 



Mentiin katsomaan Emmin kanssa ala-asteen kevätjuhlaa saliin, vaikka olisi ollut muutakin tekemistä. Oli silti kiva mennä katsomaan sitä, kun Emmi meni sinne seuraamaan siskonsa juhlaa. Siitä olikin jo aikaa, kun kumpikaan meistä oli ollut katsomossa pienten kevätjuhlassa. Niillä oli suloisia esityksiä ja saatiin välillä nauraa ihan tosissaan, kun niillä oli hauskoja juttuja siellä. Myös vaihto-opettaja Ajaka (pahoittelen, jos kirjoitin nimen väärin) oli mukana juhlassa ja osasi melko hyvin puhua suomea. Ja lapset olivat opetelleet japania, joka oli hienoa nähdä, koska lapset oppivat siinä samalla suvaitsevaisiksi erilaisia kulttuureja kohtaan.

No, sen juhlan aikana Suomen luonto oli taas näyttänyt parhaimmat puolensa ja vettä tuli kuin saavista kaatamalla. Minulla ei ollut edes huppua takissa ja meinattiin ensin kävellä reippaasti 300 metriä kämpälle, mutta meni vain hetki ja joku meistä huutaa: "Juostaan!" ja niinpä me juostiin se matka kämpille, aikaa ei varmasti kovin kauaa mennyt, mutta määränpäässä oltiin ihan läpimärkiä ja housut sai melkein leikata irti jalasta. :Dd Nauroinkin, että käytännössä shampoon olisi voinut levittää suoraan päähän, koska hiukset olivat niin märät. 

Emmi jäi meille yöksi ja Veera tuli illalla käymään uudestaan. Emmillä oli synttärit sunnuntaina, joten me tehtiin omatekoista jäätelöä ja tehtiin siitä Emmille hieno synttäriannos. Ihan överisti strösseleitä ja tuota ihan parasta omaa jätskiä niin omnom! Tuossa keskellä on soiva kynttilä, josta tuli oikein ärsyttävällä äänellä onnittelulaulua ja Emmi ei arvatenkaan kestänyt sitä alkuunkaan. Se sai ihan hirveän naurukohtauksen nähdessään tuon annoksen ja ennen kaikkea kuullessaan sen kynttilän ininän. Sytytettiin vielä tuo kynttilä, joka oli kaikkiaan kaiken turvallisuuden huippu, kun on kyse meistä kolmesta. Ei aiheutettu tulipaloa! Sitten meillä oli Emmille myös valokuvakehys, johon tulostettiin kuvia viime vuoden varrelta. Emmi ei kestänyt sitäkään, kuten villisti pystyttiin veikkaamaan.

Oltiin lauantaina katsomassa oman ikäluokan lakitusta. Ei saatu vielä itse painaa lakkia päähän! Jäädään ilahduttamaan kaikkia opettajia ja muita oppilaita läsnäolollamme vielä ensi lukuvuodeksi. ;) Ei edes tuntunut hirveän oudolta, kun kaikki tutut istui siellä edessä, mutta sitten kun ne painoivat lakin päähän, tuntui vähän hassulta. Mutta ei silti kaduta, että ollaan vielä neljäs vuosi, koska se oli meille oikea päätös. :) Sitten käytiin onnittelemassa kaikkia ja antamassa ruusut Veeralle ja Elisalle.

 

,

Tämä perinteinen juhlalauantai oli kyllä sään puolesta todella hyvä. Oli lämmin ja 
tarkeni tosi hyvin mekossa. Sunnuntai olikin koleampi. Minäkin nyt ensimmäisen kerran Vanhojen tanssien jälkeen näyttäydyin korkokengissä. Minulla oli kriisi, että osaanhan varmasti kävellä niillä luonnollisesti, koska minusta on noloa, jos on liian korkeat korot ja ei osaa kävellä niillä, silloin kävely näyttää semmoiselta töpsyttelyltä. Mari ja Emmi vakuuttivat, että kävelen niillä tosi hyvin ja ei minulla itselläkään ollut epävarma olo niillä kävellessä, koska ne ovat tukevat kengät. Minun tulevat kengät omissa ylioppilasjuhlissa vuoden päästä! ;) 

Hannan juhlissa käytiin Vieremällä. Hannan sisko Vilma otti onnistuneita otoksia meistä ja todettiin, että ollaan me rippijuhlissa otetusta kuvasta hieman kasvettu! :D Tuolla en enää jaksanut korkeilla kengillä kävellä, niin laitoin rippijuhliin ostetut luottoballeriinat, joista oli irrota pohgja kokonaan tuolla reissulla ja sain laittaa ne kotona suoraan roskiin. Ne ovat palvelleet niin monet reissut, että joutivat kunniakkaina joutua kaatopaikalle! 

Sunnuntaina startattiin aamulla aikaisin kohti Pohjanmaata Veeran ja Elisan juhliin Haapavedelle ja Nivalaan. Elisan juhlat olivat olleet jo lauantaina, joten siellä mentiin vain rääppimään tähteitä ja pistäytymään kylässä hetken aikaa. Veeran juhlat alkoivat kahdeltatoista, mutta me tulimme jo puoli kymmeneltä tyylikkäästi kaksi ja puoli tuntia etuajassa, autettiin juhlajärjestelyissä ja jutusteltiin ylioppilaan kanssa, joka parveili kylpytakissa pyyhe päässä tohvelit jalassa koko aamun. Oltiin aikaisessa sen vuoksi, että illalla piti joutua vielä Kuopioon serkkujen yhteisvalmistujaisiin - sieltä valmistui uudelleen ammattiin sairaanhoitajaksi ja toinen ensihoitajaksi, eli olen turvallisissa käsissä! :D Marin porukat meni meidän hiihtokaverin Reetan juhliin Riistavedelle. 

Kun tulin kotiin, vaihdoin rivakasti vaatteet siistimpiin ja hyppäsin käytännössä suoraan autoon ja olin kymmenessä minuutissa matkalla seuraavaan kohteeseen. Oli kyllä melkoinen roadtrippien viikonloppu, kun ympäri Suomea sai kulkea juhlien perässä. Ei kuitenkaan tullut liikaa syötyä, koska maidoton ruokavalio oli hankalampi järjestää, jos siitä ei ole kokemusta. Omiin juhliin kaavailin oikeastaan kaiken maidottomana, koska ne eivät ole sen "pahemman" makuisia kuin "oikeatkaan" tekeleet. Kuitenkin sain ruokaa ihan riittävästi viikonlopun aikana! 

Serkkujen juhlissa tuli samalla myös käytyä Tiina-serkun kodissa ensimmäistä kertaa Kuopion Saaristokaupungissa. Siellä oli lapsukaisia joka lähtöön, mm. pian 3-vuotias Milja-serkku, joka leikki haalarissa hiekkalaatikolla, noin 4-vuotias Anni ja ykkösluokalle lähtevä Samuli, jonka kanssa Aki touhusi. Oli mukavia juhlia kaiken kaikkiaan, vaikka silti monet juhlat jäivät käymättä. Pinjan juhlissa ehdin pyörähtää vartin sen jälkeen, kun olin käynyt Jessen valmistujaisjuhlissa lähitienoilla. Onneksi posti kulkee ja pystyin laittamaan kortit, vaikka osa niistä lähtikin vähän viime tipassa, koska unohdin postittaa ne ajoissa. Sinänsä ihan normaalia toimintaa minulta.

Onnea vielä kaikille ylioppilaille ja valmistuneille! Miten juhlat sujuivat? :)

- Heidi