Kesäkuulumisia

Moikka kaikille lukijoille pitkästä aikaa!

Huomasinkin, että edellinen tekstini oli "Mä oon lomalla (toistaiseksi)", joten päivitän väitteen ihan ensimmäiseksi: En ole enää lomalla, koska sainkin töitä!
Olenkin nyt ollut töissä kesäkuun puolivälistä asti ja olen heinäkuun loppuun. Tilanne näytti jo toivottomalta ja tarvitsin todella töitä kaiken pakollisen maksamiseen ja elämiseen. Juuri sen vuoksi aloin loisia pikkuhiljaa kotona kesäkuun alussa, jotta säästän ruokakuluissa. Onneksi olin toukokuun Oulussa, koska nyt en pysty olemaan siellä koko kesänä.

Kyseltiin, olisiko Elovaaran tilalla hommia. Olin viikon siellä keräämässä kiviä. Se oli melko fyysistä hommaa ja treenejä ei tarvinnut työpäivän päätteeksi juurikaan tehdä. Menin seitsemäksi ja piti herätä jo 5:40. Opin ajamaan traktoria ja monta muutakin erilaista maatilan konetta! Suoraan ajaminen ei onneksi paljoa vaatinut, peräkärryn kanssa peruuttaminen osoittautui hankalammaksi, mutta onneksi oli kokeneempia tekemään se. :D Yhtenä päivänä ukrainalainen työntekijä oli meidän kanssa keräämässä ja olin siitä iloinen, koska sain puhua englantia hänen kanssaan 9 tuntia! Tuolla riittää lääniä, mistä kerätään. Ukki on elämäntyönään ollut kaivamassa noita peltolakeuksia.

Sainkin ensimmäisenä päivänäni kuulla, että pääsen Kiuruveden kaupungille puistotyöntekijäksi heinäkuun loppuun! Nyt työrupeaman puolivälistä on selvitty ja jäljellä on vielä kaksi viikkoa. Unelmatyötä se ei ole, mutta melko perinteistä kesätyötä sanoisin. Toisina päivinä motivaatio on enemmän koetuksella kuin toisina, mutta olen suorittanut työni huolellisesti ja moitteettomasti ja olen saanut maksettua vuokran ja muut pakolliset maksut palkkarahoilla ja vielä säästöönkin palkasta jää. :) Olen saanut myös työkokemusta, mitä toivoinkin. Tuossakin hommassa oppii paljon uusia asioita ja ennen kaikkea töihin meneminen joka aamu on opettavaista, koska en ole ennen ollut kokopäiväisessä kesätyössä. Eihän tämä homma ihan urheilijalle ole, koska treenit kärsivät melko paljon ja jalat ovat koko ajan jumiset, mutta ei tällä tasolla ole varaa valita, mitä tekee. :D Olen kiitollinen, että sain töitä!

Ihan kuin 8 tunnin työpäivä ei olisi riittävästi ja veisi aikaa ja energiaa, niin pidän vielä kolme kertaa viikossa urheiluharjoituksia seuran junnuille. Toisaalta tulee itsekin lähdettyä ihmisten aikaan tekemään treeniä, koska voin siinä ohjauksen ohessa tehdä itsekin. Ja vaikka työpäivän jälkeen nokkospaukamat, veriset oksien raapima- ja viiltojäljet, pistot, ihottumat , piikit ihon alla ja työn likaisuus ärsyttäisivät, niin itsensä pitää koota jo kuudeksi lähtemään ohjaamaan lapsia ja nuoria ja heidän kanssaan kaikki ärsytys hälvenee.
Sieltä tullessa on aina hyvä mieli, vaikka välillä meinaa mennä kuulo, kun kaikki huutavat ja puhuvat yhteen ääneen ja en saa omaa ääntäni kuuluviin ennen kuin rauhoittelen porukkaa hiljentymään ja kaikki eivät aina malta tehdä kunnolla, niin silti. Silti noista harjoituksista tulee aina hyvä mieli ja se on se ilo niiden pitämisessä. Tämäkin on siis toinen kesätyöni, koska tänä vuonna seura maksaa minulle palkkaa. Muina vuosina olen pitänyt harjoituksia ilmaiseksi, koska olen halunnut junnuille tekemistä. On ilo toimia näiden nuorten kanssa vuodesta toiseen ja ehdin jo kantaa huolta siitä, kuka harjoituksia pitää, jos olen töissä Oulussa. Kysymys on taas sama ensi kesänä, mutta joskus on ajateltava itseäänkin eikä muita. Tiedän, että moni tykkää nimenomaan minun pitämistä harkoista, mikä on mukavaa, mutta toivon että lapsia liikutettaisiin ilman minuakin. :)

Oltiin 10.6. Oulussa Väriestejuoksussa Elinan, Niinan ja Jaanan kanssa! Tämä oli ensimmäinen kerta ja oli tosi kivaa!! Esteitä oli 13-15. Ajattelin niiden vievän enemmän aikaa, mutta ne olivat aika nopeasti ohi. Ne olivat kuitenkin hurjan hauskoja ja ilmat suosivat todella!

8.6 oli minun syntymäpäivä ja tulin Ouluun. Janne vei minut syömään Da Marioon, jossa oli tosi hyvät salaatit! Siellä oli myös ihana akvaario seinässä, jonka viereen ehdottomasti halusin istumaan, jotta saan katsella erilaisia kaloja.
Sen jälkeen mentiin Edeniin kylpylään, vaikka ulkona oli niin lämmin, että sielläkin olisi ehkä voinut uida. Se oli kuitenkin kiva idea ja tulipahan sielläkin käytyä!
Kylpylän jälkeen käytiin Nallikarilla jätskillä. Oli kyllä ihana sää ja luultavasti parhaat synttärit ikinä! =) Toiveeni oli, että Janne keksisi jotain yhteistä tekemistä, koska pääasia minulle oli saada olla vain yhdessä. Lahjaa en halunnut Jannen ostavan.

Juhannus alkoi perinteisissä merkeissä Kiimasen Savulenkillä Saarijärvellä. Paransin 3,5 kilometrin aikaani viime vuodesta 55 sekuntia, mikä oli todella suuri parannus pelkästään sillä, että perusjuoksu oli kulkenut koko ajan hyvin. Kuitenkin viikon päästä eukonkannoissa kympin kanssa kävi huonommin, koska jalat olivat melko jumissa kitkemisestä ja kyykkimisestä töissä.

Juhannusta vietettiin Jannen porukoiden mökillä Ähtärissä niin kuin edellisenäkin vuonna. Minä tykkään kyllä olla siellä ja elää ihan oikeaa mökkielämää, koska mökillä on kirjaimellisesti juokseva vesi (hae itse kaivolta). :D Siellä oli tehty harvennushakkuuta ja paikka näytti aivan eriltä kuin vuosi sitten. Toisaalta nyt siellä oli vähemmän hyttysiä, oli järvinäköala ja aurinko paistoi pihaan. Ennen siellä oli niin sankka metsikkö, että hyttysiä riitti ja kovin kauas ei nähnyt puiden takaa. Ei mene kauaa, ettei paikka näytä enää hakkuuaukiolta. Uusi huussikin oli projektina.

Viikolla minulla on siis paljon tekemistä eikä tylsää hetkeä ehdi tulla. Vähemmänkin hektinen elämä ei haittaisi, mutta tätä hommaa on nyt siunautunut huomaamatta. Olen suunnitellut pitäväni elokuun lomaa, koska koulu alkaa viimeisellä viikolla. (Jota en halua ajatella vielä!). Vietän elokuun jo Oulussa, jotta saisin kokea kesää Oulussa. Tilaan siis hyviä kelejä!

Menin perjantaina 30.6. Sonkajärvelle ja illalla oli eukonkannon sprintti-kisa. Onneksi silloin kävi ilmi, että ikivanha retrovaaka tulee olemaan katastrofi MM-kisassa seuraavana päivänä, mutta luojan kiitos saatiin uusi vaaka lauantaille. Se näytti parhaillaan 5 kiloa liian vähän ja se on ongelma, jos nainen on valmiiksi jo alle 49 kiloa, jota kevyempi saa lisäpainoja. Sai siinä muutaman kerran pahoitella ikivanhaa vaakaa, jota näytti vääriä lukemia ja tehdä kompromisseja...

Kaikista muuttujista selvittiin tänäkin vuonna ja seitsemän vuoden härdellin kokeneena alkaa tuntua jo siltä, että mikään ei enää yllätä. :D

Kun eukonkannoista kotia selvisin, niin piti lähteä ajamaan Putaalle, koska sunnuntaina oli Jannen ukin 90v juhlat Pielaveden Säviällä. Ne olivat kivat juhlat ja minäkin pääsin esittäytymään sukulaisille. :D Alan ymmärtää, miten sekavalta Jannesta tuntui minun ylppäreissä tavata kertaheitolla 60 tuttua ja sukulaista, kun itsellänikin oli sekava olo vaikka tapasin vajaan 20. :D Mutta oon ylpeä Jannesta, kun se selvisi siitä ja oli kaikille ystävällinen ♥=)

♥

Kotigymi paras gymi ;)

 

Vietin viime viikonlopun Oulussa, koska halusin käydä siellä edes kerran kesässä. Kelit sattuivat kohdilleen ja oli kivaa palata asunnolle, kun ei ole ollut siellä kuukauteen. Tero oli käymässä Kempeleessä, niin käytiin porukalla frisbeegolfaamassa Meri-Toppilassa ja mentiin Jannen kanssa sen jälkeen seuraamaan Nallikari Summer Party -menoja. Aamulla käytiin Tanjan kanssa rullahiihtämässä ja suun sai höpöttää kuivaksi!

 

Alkoi olla nälkä ja kävin tilaamassa pizzan, joka maksoi kuusitoista (16) euroa. Ja se oli pieni kuin mikä ja juusto oli minun takia pakko jättää pois, joten se oli vähän pettymys pizza hintaansa nähden. No, kyllä se pahimpaan nälkään helpotti.

Tällaisia irtiottoja arjesta tarvitsee, jotta pysyy järjissään. Jaksaa viikot painaa töissä, kun tietää viikonloppujen olevan odottamisen arvoisia.

Sunnuntaina käytiin Suvin ja Reetan kanssa suppailemassa! Ihmeen vähän pelotti ja ihmeen äkkiä pääsi sinuiksi laudan kanssa, koska luotin, että se on melko vakaa. Toki se keinutti, koska oltiin vedessä ja kaiken lisäksi meressä. :D Käytiin kiertämässä Pikisaari. Uskalsin nousta vartin päästä seisomaankin. Oli kyllä hieno kokemus ja haluan uudestaan!!

Kuvat ovat sumeita, koska puhelimen sai vedenpitävään pussukkaan, josta sitä pystyi käyttämään läpi ja se vaikutti vähän kuvien laatuun.

Suppailun jälkeen piti joutua jo bussille ja lähteä takaisin kotiin. Kyllä se aina harmittaa, kun we had a good time, mutta onneksi oli bussimatkalle tekemistä, kun katsoin Skamin viimeisen jakson ja nyt se sarja on saatu päätökseen. Suositteluni.

Tänä viikonloppuna olen Putaalla ja päätin luopua Muurasjärven Maalaismaratonista tällä kertaa ja pitää ihan oikean lepopäivän. Kävin kyllä kävelemässä Ilosjoen kalasatamassa ja tuli siinä tunti kävelyä ja paikan päällä istuskelua järven rannassa, mutta se laskettakoon terveeksi ulkoiluksi ennemmin kuin treeniksi. Olen ehtinyt pitkästä aikaa kirjoittaa blogia ja olla vaan. Nukuin päikkäritkin, vaikka yöuniltakin heräsin kymmeneltä. On ihan mielenterveydelle hyväksi välillä ehtiä vain olemaan.

- Heidi