perjantai 4. huhtikuuta 2014

Jos niin toivot, luoksesi jään

Taas olis mukavasti blogikelpoisia kuvia viime ajoilta! Onneks ei sentään ihan kuukauden takaa, vaan suht ajankohtaisia tällä kertaa. :) Mut ihan ensimmäiseks pittää kysyä, että täytetäänkö me hullun kriteerit, kun ollaan lähössä 17.toukokuuta juoksee viestinä Puijon suurmäen huipulle?!! Tapahtuma on Red Bull 400 ja siitä voi lukea lisää TÄÄLTÄ. Käykää ihmeessä kattomassa.
Mari näki tämän mainoksen ensimmäisenä ja eikös se heti innostunu tommosesta extreme juoksutapahtumasta, mainostus osunu nappiin osuvin sanavalinnoin... :D Joo ja itekkin heti mukana tottakai, ilmottauduttiin heti seuraavana päivänä Eevin ja Reetan kanssa neljän hengen viestinä puhtaalla naisenergialla! No, saa nähdä miten selvitään ja Marin tehtävä on uskaltaa kavuta sinne ihan huipulle, saa nähdä mitä siitä tulee !! (Kukaan muu ei suostunu siihen ja pakko jonkun oli suostua että tää onnistuu:D) Mä en oo varma että onko mulla korkeenpaikankammoo, niin en uskaltanu lupautua. Vaikka joskus kiipesin näköalatornin huipulle, tärisin siellä enkä uskaltanu seistä, mutta mä tulin sieltä ihan ite alas ja selvisin! (ja seuraavana päivänä juoksin ratatonneilla ennätyksenXD) Kokemus se on olla alottamassakin tuommonen viesti, kerta se on ensimmäinenkin!

Ihan innolla ootetaan tätä tapahtumaa, vaikka kieltämättä kävi mielessä että onko tää joku hulluuden ensimmäinen oire, kun tajuttiin että miten jyrkkä ja iso se on!! Herrajestas oikeesti. Mutta kerran aiottiin, niin se kans toteutetaan. Tulee olee varmasti kokemus!
Miettikää nyt: VALLOTETAAN TUO ISOIN vasemman puoleinen mäki!! Ei oo ennen tullu tuosta kohti noustua ylös, mutta tuleehan ne mäkihyppääjät sieltä alaskin niin on kai turvallisempaa mennä ylös? Luulis ainakin olevan suurempi todennäköisyys jäädä henkiin. :D Tulee ehkä hapottaa vähän ja reidet huutaa hoosiannaa, mutta ei se oo este - korkeintaan hidaste. ;) 

Joo, pysytään hulluissa treeniaiheissa. Käytiin hiihtämässä rullilla eka kertaa tälle vuodelle 26.maaliskuuta! Yleensä ekan kerran hiihetään joskus toukokuun puolivälissä, mutta menee kai se näinkin! Ois päässy jo heti Ristijärven SM-kisojen jälkeen 10.päivä, harmittaa kun ei tullu sillon käytyä mutta kuitenkin oltiin maaliskuun puolella liikenteessä! 































Ja pakko vielä jatkaa tätä urheilun hulluuden huipentumien listaa: käytiin tuona samana viikkona yksissä aamutreeneissä lapioimassa alkuverkkana urheilukentän takakaarteen yks satametrinen puhtaaks, jää suli päivän aikana auringossa ja seuraavana aamuna päästiin juoksee siihen! Tommonen puol rataa levvee kaistale siinä oli mutta siitä mahtu ihan hyvin juoksemaan (ja rullahiihtämään). Ei oo tullu aiemmin urheilukentältäkään lunta pois lapioitua, pikemminkin sen lumettaminen vois olla odotetumpaa. No, mitä täällä ei tapahtuis kun meistä on kyse? 



Iisalmessa pystyy vielä hiihtämään joten kuten. Tai kun nämä kuvat on otettu, niin pertsakin onnistu vielä. Mut nää on jo ainakin kolmen viikon takaa. Nyt siellä olis ollu kisat, mutta ne jouduttiin perumaan, kun "stadionin" (tosi hirvee stadion kyllä:D) nousussa oli maata näkyvissä viime viikonloppuna.
Laskettelurinteetkin oli vielä tuolloin auki. 
Eiköhän edelleen jatketa näillä hulluilla urheiluteemoilla (yrittäkää kestää:D) mutta no, ei tässä sen kummempaa kun että kerta oli ensimmäinenkin käydä metsäpoluilla juoksemassa maaliskuussa. Normaalitalvena on kyllä harvemmin ees käyny pienessä mielessäkään änkee itteään mihinkään metän suuntaankaan ennen toukokuuta, koska siellä on yleensä ollu varmaan pari metriä lunta! Paikoitellen oli kyllä aika jäistä, mutta seuraavalla viikolla ihan täysin pysty juoksemaan, kun aamureeneissä käytiin porukalla.  



Oli muutenkin toosi ihana sää olla lenkillä (Mari oli salilla) joten ihan yksikseni olin. Lähiaikoina ollaan muutenkin oltu useammin kuin ennen "eri teillä", mutta se on varmasti välillä ihan vain hyvä juttu. En usko, että tämä oli huono ratkaisu, sillä sitä on punnittu kauan aikaa. Kyllä tästä hyvä tulee=) Tässä on vaan tapahtunut viimeisen kolmen viikon aikana muutoksia, lähinnä mulle mutta on ne koskenu myös Maria ja muuttanu meidän molempien arkee. Nyt mennään vaan enemmän yksilöinä.
Päätin käydä kyseisille hiekkakankaille eksyessäni myös uimarannalla ja sieltä kautta jatkaa lenkkiä. Kannatti tosiaan poiketa, sillä voi tuota auringon ihanuutta kun just oli laskemassa ja paisto ihan kun kesäiltana! Ja tuo hiekkakin on ihan tuommosta pehmeetä, järvi on vaan jäässä niin näyttää jotenkin vielä rauhallisemmalle ja "jämähtäneelle" tuo maisema, kun vesikään ei liiku.






Mari kävi kaupassa ostamassa itelleen "kesän" ekan Ben&Jerry'sin ja tökkäsin sille vitosen käteen et tuo mulle maidotonta Stracciatella-jätskiä. Mari oli laskenu että Ben&Jerry's maksaa n. 7€ ja maidoton n. 5€ eli tulee n. 12€, sitten se oli kassalla ollu ihan huuli pyöreenä kun siltä oli peritty vaan 8€ ja risat! Kuitista katottiin sitten, niin tuo maidoton jätski oli maksanu vaan 1,39€! Normaalisti on n. 5€. No, menin lopummalla viikkoo kauppaan ja ostin samalla tuota, makso edelleen 1,39€ joten kannatti ostaa pakkaseen valmiiksi herkkuhetkeä varten kerran halvalla sai! En tiiä poistuuko tuo, toi on kyllä niin parasta että harmittaa jos häviää! Oli sinne onneks tullu uutta suklaajätskiä tilalle, sitä maistetaan sitten ens kerralla!=) Mari halus ottaa "yhen lusikallisen" ja tuo jumalattoman iso kuoppa tuolla jäätelön ylälaidassa on se Marin lusikallinen.... jotenkin ihan perus. (y)


Käytiin viime perjantaina kattomassa Viitasaaren Elokuvaviikoilla lukion kanssa Leijonasydän (elokuvan nimeä napsauttamalla pääsee näkee lisätietoja jos kiinnostaa) ja oli kyllä tosi hyvä suomalaiseksi elokuvaksi! Siinä oli kyllä aika paljon väkivaltaa, mutta oli tosi hyvin toteutettu, pakko sanoa. Ja pisti myös miettii asioita. Suositellaan kyllä jos yhtään kiinnostaa!
Tän takia ei jouduttu aikasempaan linkkiin, joten mentiin kotiin myöhemmällä autolla, jolloin meillä ei oo Pyhäsalmesta jatkoyhteyttä, joten meidät pitää hakea sieltä. Tai sieltä lähtee auto 10min ennen kun me tullaan, joten ukki "pienellä" ylinopeudella ajoikin sen kiinni, joten Mari pääs jatkamaan matkaansa... :D  Joo tota niin, otettiin koululta ns. eväsavustukset eli ruokapaketit että elettäis kotiin asti ja illalla kerkeis vielä käymään kotona lenkillä. Se tunne kun yleensä on ollu kunnon ruokaa ja nyt kun avas nuo pakkaukset, niin siellä oli Marille pelkkää pizzaa ja mulle täytettyä leipää!! No, ne ei ollu ilmeisesti osannu tehä juustotonta pizzaa, vaikka oikeestaanhan nuo leivät oli terveellisempiä. :D Tuntu tyhmältä syödä ruuaks leipää... mutta onneks on aina tommonen hirveen iso laatikollinen salaattia, niin ei ainakaan jää nälkää näkkee!

 Viime viikolla kotona lähettiin lunta ettii, piti kävellä n. puol kilsaa vähän korkeemmalle, näytti kyllä tämä operaatio lumen etsiminen aika epätoivoiselta sulanutta latupohjaa pitkin taapertaessa, mutta löytyhän sitä lunta lopulta! Ennen-jälkeen-kuvat on aina yhtä kivoja! Oli vähän jäinen, mutta ei ihan luistinrata kuitenkaan ja ihan lunta oli kuitenkin, että sukset oli parempi vaihtoehto kuin luistimet. :D





 Viime viikonloppuna olin Rokualla kisoissa, vitosen kisa hiihdettiin 3+2km kierroksilla ihan hyvissä olosuhteissa aurinkoisessa säässä, vaikka vielä 20km ennen Rokuaa tilanne näytti todella epätoivoiselta... Ollaanko tässä ihan oikeesti hiihtokisoihin menossa?!


 Tuli sitä lunta sitten 10km ennen vastaan, ja alko tulla vähän kisafiilistäkin, kun ei ollu ihan sulaa maata ympärillä. Tässä on vajaan kuukauden kilpailutauko sairastelun takia, tai flunssaahan mulla vaan on ollut mutta se onkin ollut sitkeämpi tapaus. Kun olin viikon Ristijärven SM-kisojen jälkeen ollut on-off-sairaana, niin päätin että nyt en tee edes kevennettyä treeniä vaan ihan oikeesti lepään niin kauan että tää alkaa mennä poispäin. Loppuviikosta uskaltauduin vähän jaloittelemaan ja sitten suksille kotona. Rautavaaralla 25km kisa jäi kokematta, mutta eiköhän niitä pitkänmatkan kisojakin vielä tule eteen. Harmitti vain, kun odotin innolla niin pitkän matkan hiihtämistä (pisin kisamatka tähän mennessä 15km), mutta ei terveydellä lähdetä leikkimään ja ei sitä tautia olisi enää jaksanut katsella yhtään pidempään, jos olisi vaikka sattunut siitä vielä entisestään pitkittymään. Näimpä se sitten kolmen viikon sairastamisella lähti, kun oli tuota romuskaa jo ennen niitä Sm-kisoja - jäihän se SM 10km starttaamattakin.
Nytkään ei ollut mitään parhainta menoa, mutta toisaalta sen ymmärtää. Meitä oli vain kaksi tyttöä ottamassa mittaa toisistaan 18-vuotiaiden naisten sarjassa, ja tiukan kisan jälkeen voitto tuli! No, ei hirveesti rehvastella kehtaa kun tuon enempää ollu osanottajia, mutta viime vuonna olin kyseiselle tytölle hävinnyt minuutin luokkaa, joten saan olla kuitenkin tyytyväinen=)







 Tuommosia söpöjä porojakin siellä oli aitauksessa! Isoja palkintoja oli, ei oo ennen noin isoa palkintoa tullut mistään saatua vaikka onhan noita entisiä aika paljon. =) Ennen starttia alkoi sattua mahaan, mutta onneksi kisan aikana oli koskematta. Aika hyvin tunnistan nämä omat mahaoireeni, sillä niitä on kyllä riittänyt vuoden sisällä... Nyt on ollut onneksi parempana, mutta kisan jälkeen koski seuraavat 5 tuntia, koska en päässyt pitkälleen mihinkään, joka yleensä auttaa. Seisominen on aika kivuliasta siinä tilanteessa, joten istuin sisällä niin viime tippaan asti kuin pystyin, kävin hakemassa palkinnon ja sitten takaisin istumaan ja kärsimään autoon kotimatkalle... Helpotti tosiaan kotona vasta sitten, kun pitkälleen pääsin.  


Akin 10v synttäreitä vietettiin myös samana viikonloppuna! Iso poika sekin jo on... voi että! Ylimmäinen oli varsinainen synttärikakku, alimmainen oli erityisruokavalioihmisille (maidoton&gluteeniton). Oli aika imelää, mutta eikös ne kakut yleensä olekin? Ja huomatkaa tuo sormen jälki tuossa kakun sivussa, etteiköhän vaan olisi synttärisankarilla näppinsä pelissä tässä asiassa... :DDD



Sitten oli totta kai vieraitakin, ja superihana 2v serkkutyttö, Anni oli myös kylässä! Tosi ihana tyttö, äiti sanoi että voin samaistua siihen ihan täysin, sillä on kuulema yhtä jääräpäinen ja itsepäinen tapaus kuin minäkin pienenä. Olen kyllä videoilta sen piirteeni nähnyt, mutta oli kyllä kiva rakennella Annin kanssa tuommosilla magneettisilla rakennuspalikoilla. =) Vähän oman tasoista seuraa!

Tänä keskiviikkona oltiin lukion kanssa Jyväskylässä tiedepäivillä. Kyllähän siellä koulupäivän sijasta kävi, vaikka tulikin istumista aika lailla. Olihan siellä porukkaa ja paljon järjestetty juttuja, mutta jotenkin oli vähän pallo hukassa-olo siellä. Kävin Marin ja Veeran kanssa kiertelemässä niitä ja Veera testas semmosta päähän laitettavaa hökötystä, mikä jotenkin havaitsi aivosähköä ja Veera pysty ohjaamaan tietokonetta ajatuksen voimalla! Vitsit että oli jännä!!:D Ja hermot oli koetuksella meno- ja tulomatkalla koska viitasaarelaisia samassa linja-autossa... Ne oli astetta rasittavampia tapauksia, vaikka ei saakaan yleistää. Joku poikaporukka, heti sillä sekunnilla kun ne tuli sisälle autoon, niin sanoin Marille että tällä reissulla tulee menemään kyllä hermot. Ilman kuulokkeita ois ollu pimahtaminen aika lähellä! Yks alotti heti autoon tullessaan tutkimaan saamaansa päivän aikataulua: "Nyt minä luen tämän ääneen ihan kokonaan läpi!" Minä tuumin siinä lähinnä itelleni ääneen: "Oo kiltti ja älä lue..." Mari pukkas mua: "Se tais kuulla..." "No ihan hyvä vaan niin ei ala lukee sitä..." Joo muusta ei sitten puhutakaan. :D
Mari, Emmi ja Antti jäi tulomatkalla Viitasaarelle uimaan. Minä vietin omaa laatu-aikaa ja hoidin koulujuttuja (tai oikeastaan olin koneella, hehe).

Koeviikkoo pukkaa joten pitäs yrittää ryhdistäytyä! Psykan kokeeseen ajattelin valmistautua ihan kunnolla, sillä oon päättäny et haluan kirjottaa sen joten motivaatio siihen on nyt paljon parempi kuin aiemmin. Tällä hetkellä oon aikataulussa! Tajusin myös, että ens vuonna tulee olemaan ihan "sikana" ruotsia, koska sen kirjotukset ois eessä kun en tuu selviämään matikasta. Onneks pääsee ens viikolla opolle, niin saa mietittyä nää ens vuoden kurssit! =)

Eipä meille varmaan muuta tällä erää,

Heidi

2 kommenttia:

  1. mitä on tapahtunut? ettekai oo vaan riidoissa? kai ootte vielä parhaita kavereita? :<

    terkuin; huolestunut lukija :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sinä huolestunut lukija, kiitos huolehtivasta kommentistasi! :DD Ei suinkaan, ei me Marin kanssa riidoissa olla (ei me pystytä siihen:D) ja ollaan parhaita kavereita, edelleen siskoihin verrattavissa! Olisi varmaan pitänyt ilmaista itseni selkeämmin, kävi kyllä mielessä että nyt oli niin salamyhkäistä, että varmasti joku ihmettelee!=) En halunnut selitellä asiaa kamalasti täällä blogin puolella, joten tyydyin ilmaisemaan itseni vähän huonosti. Hyvä oikeesti että kysyit!! =) Tosiaan kyseessä on minun valmentajanvaihdos, eli ollaan nyt eri valmentajien vaikutuspiirissä. Sen takia ollaan välillä "eri teillä" ja tehdään eri treenejä. Mennään enemmän yksilöinä, eikä koko ajan olla samassa paikassa samaan aikaan! Olisi varmaan tullut joskus myöhemmässä yhteydessä ilmi, mutta mukavaa että kysäsit=)
      -Heidi

      Poista