sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Loma meni


Noniin, näimpä se ois hiihtoloma takana päin, kotona päin tosin vasta alkamassa päin! Ihan outoa kun äiti oli töissä ja pikkuveli koulussa, kunhan yskästään sen verran parantui.
Tänään tein tehoharkan Pyhäsalmess ja tultiin sitten kämpille. Mari tulee vasta illalla perinteisesti junalla ja linja-autolla, pittää mennä vastaan sitten kun se aika koittaa! Saadaan myös Marin pikkusisko tänne pariksi päiväksi kylään! :D vaikka eiköhän se lie minullekin jonkinlainen varasisko, kun Mari alkaa muistuttaa jo pikemminkin ihan oikeeta siskoo!
Alkuviikosta pelattiin Akin kanssa änäriä, kun se ei ollu koulussa. Kyllä mustakin vielä huippupelaaja tulee (siis ruudulla, ei muuten) mutta pääasia että oli kyllä hauska peli! Vaikka oon kyllä aika surkee vielä, tai ne tietokoneohjelmoidut pelaajat on niin hyviä että ei niille maha mittään! Aki otti surkeen joukkueen että mä voisin olla parempi. Mutta olin kuulema kehityskykyinen! Mun pelaajat oli kyllä jäähyllä aika usein kun runnoin kaikki, parhaimmillaan oli neljä pelaajaa siellä jäähypenkillä, saavutus kai sekin! 


Alkuviikosta oli oikeestaan päivisin aika tylsää, varsinkin oli treenillisesti aika keppee alkuviikko. Käytiin Ricon kanssa kävelemässä, mutta on niin kuranen tämä talvi niin joka lenkin jälkeen tuo karvapallo piti viedä suihkuun! Onneks se kävi nyt siistimistrimmauksessa, niin se ei oo enää noin räjähtäny tapaus. Mummo sano että Rico näyttää ekan kerran kolmeen vuoteen (voi tavaton, mun vauva on jo 3-vuotias!!) eniten griffon bruxellois'lta. On kai sekin joku saavutus varmaan... :D 

Wanhojen tansseissa Elisa-ope otti minusta, Marista, Emmistä (eli veljistä:D) sekä linjavalmentaja Antista tosi onnistuneen kuvan! Aki piirti meistä hienon muotokuvan... eikö ookkin ihana?! Mä en kyllä kestäny ton näkemistä, ihan älyttömän ihana piirustus!♥ Ja ihan näkösiäki vai mitä? ;) Antti on vähän kääpiö kylläkin, mutta muuten aika lailla! 

 Kotona oli hiihtokelejä, onneks sattu tuo loma tuohon väliin niin pysty treenaamaan kunnolla. Tosin oli noita lämpökelejä ja latu oli tosi vettyny, sitten tuli yöpakkaset niin sehän oli pamahtanu semmoseks luistinradaks että yritäppä siellä rennosti saada hiihdettyä. No, ihan turha edes yrittää mutta kyllä mä räpiköin siellä 25min ja alamäet oli hengenvaarallisia, kun niissä oli niin paljon uria et oli koko ajan menossa pää eellä pusikkoon (tänä talvena ei kyllä kannata harrastaa pää eellä pusikkoon- taktiikkaa koska toi lumitilanne on metän puolella vähän heikohko..).

Viime vuonna kyllä harrastettiin! Ja kaiken lisäks myös kisoissa. :):)):) Sieltä ei enää tytöstä näkyny muuta kun korkeintaan suksen käret ja ääni kuulu turhankin moitteettomasti, mutta nehän ne tärkeimmät! 





























No, sitten oli yllättävän hyviä kelejä lopummalla viikkoo. Ihan mukava oli päästä kotiladuillakin hiihtämään välillä, kun ei oo hirveesti tänä talvena tullu siellä käytyä. Ensinnäkin lumenpuutteen takia ja toiseks muitten kiireiden takia.
Oikeestaan aika vähän kerrottavaa lomalta, kun en mä oikeestaan mitään erikoista oo tehny! Ollu kotona, vähän tylsää kyllä kertoo semmosta mutta sielläpä minä olin! Edellisenä viikonloppuna kisattiin piirinmestaruuskisat Rautavaaralla, maanantaina hieronta ja sitten reenailtu normaaliin tapaan, yllättikö? ;) Ja kävinhän mä parturissa, kun äiti sano että alkaa jo olla aika räjähtäneen näköset nuo hiusten latvat. On ne nyt paremmassa kunnossa, kun leikkas huonot pois mutta tuntu että leikattiin liikaakin, kun lähti varmaan sentin tai pari! Kukaan muu ei tosin huomaa mitään eroo mutta totuin et ne oli sen sentin pari pitemmät ja sitten tuntu ihan siltä kun hiukset ois viety! Kun letittää reeneihin hiukset nii ei meinaa toista lettiä suaha kunnolla, kun hiukset loppuu kesken. No, onhan nuita vielä päässä ihan tarpeeks! 




























Tulikin tämän kuvan suksista mieleen, että oli aika mielenkiintonen hiihtoreissu eilen! Siis muuten ei mitään erikoista, hyvähän siinä oli hiihtää. Sitten aloin loppulenkistä ihmetellä, että mitenkäs tämä suksi näin oudolta tuntuu. Side oli melkein kokonaan lähtenyt irti! Siinä vaan repsotti eikä mittään puhunu. Oli siinä kyllä vähän aikaa sillee että WTF, mitä ihmettä. Ois mielellään hiihtäny vielä sen lenkin loppuun, mutta käännyin sit takasin. Onneks en kerinny sinne kauemmaks, siellä ois pitäny laskee semmonen oikeelle kaartava kohtuullisen vauhin kanssa tuleva askellettava lasku, joka ei tosin oo paha mutta ois voinu olla pienosia ongelmia suksen kanssa joka ei pysy edes jalassa, siis kirjaimellisesti kun lähtee siteineen päivineen. Meinasin kyllä levitä suoraankin alamäkeen, kun oli vaikeuksia hallita tota suksee kun tuntu että se lähtee varmaan kohta kokonaan irti, piti varmistaa ennen laskua että se pysyy. :DDDDD 



























Oltiin myös maanantai-iltana vastaanottamassa Kerttua ja Iivoa Sotshista Vieremällä mitalijuhlissa. Oli kyllä hieno tilaisuus ja oli tosi hienoa olla paikan päällä! Ei oo ikinä ennen ollu Vieremän urheilukentällä noin paljon ihmisiä, kuulema jotain pari tuhatta ois ollu! Ite oltiin ihan tuolla eturiveissä, joten ei nähny ympärilleen ja ei voinu yhtään arvioida määrää. Katottiin tosta isolta screeniltä parhaimmat hetket Sotshin olympialaduilta ja kansa hurras hirveenä, haastateltiin meidän mitalisteja ja olympiavoittajaa, tosi uppee tunnelma. Ainut mitä jäin kaipaamaan, oli Maamme-laulu. Se ois pitäny ehdottomasti olla, ois päässy kansakin laulamaan ja ois se ollu uskomaton kokemus Kertulle ja Iivolle, kun tällä samalla urheilukentällä jolta nekin on ponnistanu hiihtokouluista ja lukemattomista treeneistä (paitsi sillon urheilukenttä on ehkä ollu erinäkönen, nyt oli ihan jättimäinen vesilammikko...), omalla kylällä ihmiset ois Maamme-laulua laulanu niitten saavutusten ansiosta. Ois se kyllä pitäny olla, todellakin!
Juha Mieto oli myös puhumassa ja piti hienon puheen, kuten aina mitä on sitä ollu kuuntelemassa! Sen murre on niin hauskan kuulonen, ihan mahtava! Oli myös todella hienoa, että se mainitsi vanhimman olympiavoittajan, Paavo Lonkilan naapuripitäjästä Kiuruvedeltä ja nuorimman, Iivo Niskasen Vieremältä. Jotain yhteneväisyyttä havaittavissa, kun molemmat Pohjois-Savon piiristä ja sitä paitsi vielä Ylä-Savosta! ;)

Mut oli samalla reissulla mukava nähdä myös Hannaa, johon alun perin taisin tutustua tuolla samalla urheilukentällä Vieremän hiihtocupissa ja niissä yhteisharkoissa. :) Tultiin niiltä kävellen, kun tämä pikkunen kylän pahanen oli niin täynnä liikennettä, että ei ois sekkaan auton kanssa mahtunu! Märin varpain sai pois tulla, kumpparit ois ollu kova sana. Pääasia ettei tullu kipeäksi! :) Ja Terhiäkin tuli lomalla nähtyä, molempia näkee nykyään yhä harvemmin kun Terhikin on nyt kaukana koulussa!
Laitellaan varmaan myöhemmin parempia kuvia ja myös vähän niitä lähikuvia, mutta se on Marin homma koska sillä oli järkkäri ja siks sillä on parempia kuvia, joten jos niitä laiteltais :) 

Olihan teilläkin kiva loma? Ja hyvää lomaa niille, joilla se nyt vasta alkoi!

- Heidi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti