Hellou. Heidipä täällä ruudun takana, vähän jos kertoilisi jotain kuulumisia. Ei tässä nyt hirveesti ole nyt asiaa mielessä, mutta oltiin Marin kanssa ratatonneilla viime viikolla ja sitten viikonloppuna mentiin Tahkolle omalle leirille. Ilmat oli kyllä semmoset, että voisi sanoa tarenneen treenailla! Käytiin uimassakin ja voin sanoa, että en ole ikinä uinut noin lämpimässä järvivedessä, en ikinä! Yleensä tuntuu, kun menee veteen, että hui kun on kylmää, mutta nyt ensimmäinen reaktio oli, että tämähän on lämmintä! Helteet tosiaan tehnyt tehtävänsä pintavesillekin. Muutenkin oli kyllä huippufiilis, kun käveltiin ilta-auringon paisteessa Tahkokeskukseen kauppaan uinnin päälle.
Leiri sujui kyllä hyvin ja samoin tuo kisakin kummaltakin. Minä tulin kyllä aiemmin leiriltä pois, koska haluan ehtiä palautua ennen reissua. Tonnin aika parani 16 sekuntia viime kesäisestä, joten ehkä tässä oikealla tiellä ollaan. En minä sitä ole toisaalta epäillytkään, sillä olen huomannut itsekin kehityksen ja Antti suorapuheisena ihmisenä sanoikin, että melkein voisi ihmeen sanoa minun kohdalla tapahtuneen kuukauden aikana. Siis ajattelussa ja sitä myöten myös kehityksessä.
Leiri sujui kyllä hyvin ja samoin tuo kisakin kummaltakin. Minä tulin kyllä aiemmin leiriltä pois, koska haluan ehtiä palautua ennen reissua. Tonnin aika parani 16 sekuntia viime kesäisestä, joten ehkä tässä oikealla tiellä ollaan. En minä sitä ole toisaalta epäillytkään, sillä olen huomannut itsekin kehityksen ja Antti suorapuheisena ihmisenä sanoikin, että melkein voisi ihmeen sanoa minun kohdalla tapahtuneen kuukauden aikana. Siis ajattelussa ja sitä myöten myös kehityksessä.
On kyllä oikeasti niin kuuma, että ei meinaa enää treenin päälle mitään muuta jaksaa tehdäkään. Tai ei sitä treeniäkään kuumimpaan aikaan edes viitsi lähteä tekemäänkään. Toisaalta Suomen kesä on niin lyhyt, että ei viitsi valittaa, kyllä se kylmyys vielä tulee ja alkukesä oli niin kolea ja kylmä, että parempi tällainen oikeasti lämmin kesä. Rusketusrajoja on kyllä tullut, varmaan jopa enemmän kuin viime kesänä, sanoisin. Vaelluksella oli mukavaa, kun tehtiin suunnilleen koko harjoitus ilman paitaa jotta ei kuoltaisi sinne (lähdettiin kyllä aamusta ja aurinko ei vielä silloin paistanut) ja juomapullosta tuli raja selkään. Voi nolous. Onneksi se ei erotu liikaa. :D
Mummon uusi kasvihuone on kyllä hieno! Sieltä tulee nyt muutamia tomaatteja ja aika paljon pieniä kurkkuja, ne on kyllä ihan älyttömän hyviä! Pitää aina Akin kanssa jakaa puoliksi.. :)
Mari toi minulle tuliaiseksi Lapin reissultaan ja tämä on ihan mahtava!! Nauroin niin paljon, tuo on niin totta!! :D Ja meidän Mari tuli isojen tyttöjen kerhoon, kun se täytti 18 vuotta viime viikon keskiviikkona! Eli juhlat juhlistettiin ratatonneilla Lapinlahdella, ihan hurjat partyt oli! ;) No, oli juhlia tai ei, niin minun on oltava menossa mukana! :) Sitten palkintojenjaossa minä sain valita otanko paistinpannun vai kulhon, otin sitten paistinpannun ja sitten Mari sai kulhon, niin tuumin siinä: "Otan vaikka sen paistinpannun. Samaan talouteen se kulhokin tulee." Ne miehet sano Marille, että: "Tuo sinun kaveris otti tuon pannun niin sinulle jäi tämä kulho." Ja Mari tuumi takasin: "Joo, samaan talouteen ne kumpikin tulee niin ei sillä niin väliä!" :DD Ne miehet vaan nauro, mutta jospa ne nyt ei luullu meitä miksikään pariskunnaksi. No, eipä ole meidän ongelma. xd Kyllä minä aika kovaan ääneen Marille selitin, että sai taas köyhät opiskelijat astioita että ehkä siitä sai jotain osviittaa.Me hommattiin äidin kanssa Marille sitruunapuu (se ei siis ole nimensä veroisesti puu, vaan ruukussa oleva kasvi) johon tulee ihan oikeita sitruunoita! Siinä oli valmiiksi ainakin kymmenkunta ja maistettiin niitä, ne oli tosi hyviä! Ne ei ollu edes kovin kirpeitä ja näytti ja maistui oikeastaan ihan mandariinilta tai appelsiinilta! Ne oli semmosia pikkusia palloja, just söpöjä! Mikäli hedelmä voi olla söpö. Mutta aivan. Sitten oli hankalasti paketoitu lahja, siitä on kuviakin:
Mari nauro aika lailla tätä avatessaan, koska 1) nuo lahjat oli samassa laatikossa, jossa Mari toi minun lahjan ja koska olen olevinani ekologinen, palautin laatikon omistajalleen. 2) Kun se sai ensimmäiset paperit pois, niin laatikon sisässä oli lisää paketteja eli lisää avaamista! 3) Kortti oli tosi ihana, kun sen avasi, se alkoi huutaa kovalla äänellä: "Happy Birthday, happy birthday!" ja Marin mummo oli meinannut saada sydärin sitä katsoessaan, vaikka sitä oli varoitettu. 4) Ifolorilta tilattu kuvamuki, jossa oli minusta ja Marista habakuva Wanhoissa ja mukin kyljessä lukee Superhero ja Ka-Bow. 5) Haavanhoitopakkaus=urheilijan vakiovaruste. Sori, en voinut vastustaa kiusausta, koska Mari oli just edellisellä viikolla ollu haavanhoitopakkauksen tarpeessa leirillä. Olen ihana, tiedän.
Ja on poikkeuksellista olla jossain synttärikemuissa, kun saa syödä ihan kaikkea mitä on tarjolla! Se on siis erittäin poikkeuksellista, sillä käytiin muutama päivä aiemmin yksillä synttäreillä, niin sain syödä Digestive-keksejä. Olihan nekin ihan hyviä, vaikka olisin pärjännyt ilmankin. Pakko näön vuoksi syödä jotain, koska olisi epäkohteliasta olla syömättä, kerran ihan töikseen jotain syötävää etsitään kaapin perältä. :D Varaperheessä ymmärretään allergiani. ;)
Toisaalta oli ihan hirveetä, kun en oo tottunu syömään mitään missään synttäreillä tässä kohta pariin vuoteen, niin sitten mätin naamaani kakkua, munkkia, keksejä, piirakkaa, nakkisarvia ja ties mitä kaikkea. Voi järkytys sitä ällötyksen määrää. :D Harvemmin kotona tulee ängettyä kaikkea edellämainittua naamariin yhteen pötköön. Ja kun on pakko syödä kaikkea kerrankin kun saa. Kamalan ristiriitaista! :D
Sitten sukulaiset kävi yllätysvierailulla täällä ollessan asioilla ja pieni reilun 1-vuotias serkkutyttö Miljakin kävi kylässä, pieni söpöläinen! ♥ Nuo lapset on tuossa vaiheessa niin kuin koiranpentuja, ne on koko ajan menossa joka paikkaan ja sorkkii joka paikkaa, pitää koko ajan vahdata ettei mee päälleen jostain rappusista! Voi sentään, onhan tuosta aikaa kun Aki oli tuon kokoinen. Tai kun itse oli tuon kokoinen.... Miljakin näytti kasvaneen kamalasti, kun viime kyläreissulla en ollut mukana koska olin oletettavasti jossain muualla ja olenkin nähnyt Miljan viimeksi vauvana, joten enpä osannut odottaa minkä näköinen neitokainen sieltä tuleekaan! Kaunis tyttönen, sukuunsa tullut vai? ;)
Kohtahan se koulu alkaakin, on kyllä äkkiä mennyt tämä heinäkuu mennessä ja tullessa sinne ja tänne, pakatessa ja purkaessa lähtiessä ja tullessa lähtemisestä päästyään ja tulemisesta tultuaan. Kyllä vain. Kyllä tämä minunkin elämä tästä rauhoittuu koulun alettua jonkin verran ja tulee vähän järjestelmällisyyttä arkeen. Vaikka on kai sitä nytkin ollut, mutta meneminen ja tuleminen ajoittuu sitten viikonloppuihin. Ei se nyt ainainen kiirekään sentään ole eikä se kiire ole edes hyväksi liian päälle! :)
-Heidi
Kohtahan se koulu alkaakin, on kyllä äkkiä mennyt tämä heinäkuu mennessä ja tullessa sinne ja tänne, pakatessa ja purkaessa lähtiessä ja tullessa lähtemisestä päästyään ja tulemisesta tultuaan. Kyllä vain. Kyllä tämä minunkin elämä tästä rauhoittuu koulun alettua jonkin verran ja tulee vähän järjestelmällisyyttä arkeen. Vaikka on kai sitä nytkin ollut, mutta meneminen ja tuleminen ajoittuu sitten viikonloppuihin. Ei se nyt ainainen kiirekään sentään ole eikä se kiire ole edes hyväksi liian päälle! :)
-Heidi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti