10 REASONS 2 B ME

Moikka! Näin erään suositun bloggaajan, Emilian aloittaneen tällaisen haasteen kaikille muillekin bloggaajille ja sosiaalisen median käyttäjille. Olen lukenut kauan hänen blogiaan, vaikken häntä henkilökohtaisesti tunne ja hänellä on todella ihania postauksia ja ihanan positiivinen elämänasenne. Myös paljon samanlaisia ajatuksia kuin itselläni, joista olen myös tehnyt syvällisempiä postauksia, kuten #uskallanhymyillä, Inspiraatiota etsimässä ja Jotain ajatuksia ylipäätään kaikesta. Jos ette ole lukeneet, pääsette postauksiin postausten nimiin upotetuista linkeistä.
Haasteen nimi kuuluu "10 REASONS 2 B ME" eli 10 syytä olla minä. Hän teki postauksen siitä, etteivät ihmiset tahdo nykypäivänä uskoa itseensä, vaikka arjen onnellisuus on paljolti kiinni siitä, miten ajattelee ympärillä olevista asioista. Jokainen voi olla supernainen, kun ajattelee itsestään niin, eikä suotta säti itseään. Joskus siihen on aihetta, mutta pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa tehdä asioille jotain. Loppupelissä paljon on itsestä kiinni!
Hän haastoi ihmisiä miettimään 10 hyvää puolta itsestään ja listaamaan ne, vaikka se voi tuntua aluksi vaikealta. Mutta se tekee varmasti jokaiselle hyvää, koska kaikissa on varmasti paljon hyviä puolia. Hyvät puolet eivät tarkoita täydellisyyttä, vain sellaisia asioita, jotka tekevät juuri sinusta vahvan ja ihanan supernaisen. Niinpä minäkin yritän listata hyviä puolia itsestäni ja haastan myös samalla KAIKKI muutkin bloggaajat ja sosiaalisen median käyttäjät tekemään niin! ♥ Jos teillä ei ole blogia, voitte kommentoida tämän postauksen alle oman listanne tai antaa sen ilmi jotenkin muuten. 

1. Olen hauska.
Jutut eivät aina ole laatutakuun mukaisia ja joskus niin surkeita, että niille ei voi olla nauramatta. Mutta saatan keksiä jotain hauskaa ihan mistä tahansa arkisesta asiasta, joka saa arjen tuntumaan elämisen arvoiselta. Saatan keksiä myös uusia sanoja asioille, joka huvittaa. 

2. Olen helposti lähestyttävä.
Olen kuullut usein, että minua on helppo lähestyä, koska olen niin avoimen oloinen ihminen ja kynnys tulla kysymään jotain minulta ei ole kovin suuri.

3. Olen positiivinen.
En ehkä aina, joskus olen kaikkea muuta. Mutta elämänasenne on positiivinen. Arjen onnellisuus on paljolti kiinni vain siitä, miten elämä opettaa ajattelemaan ympärillä olevista asioista. Vain olemalla positiivinen voi päästä yli vaikeista ajoista ja selvitä niistä voittajana. 

4. Minulla on kauniit kasvot ja niitä koristaa persoonallinen hymy.
Myönnän sen ja heti tulee paljon itsevarmempi olo. Suosittelen! :)

5. Minun ei ole vaikeaa keksiä juteltavaa. 
Olen puhelias. Suullinen tuotos ei tuota ongelmaa, vaan voin puhua suuni aivan kuivaksi, jos vain saan hyvää juttuseuraa! Joskus puhun myös itsekseni tai elottomille asioille, kuten ruualleni, pyyhkeelle, puhelimelle tai tyynylle... 

6. Kirjoittaminen on minulle luonnollista ja rakastan sitä.
Olen kuullut monta kertaa, että minulla on kirjoittamisen lahja. Alan pikkuhiljaa uskoa sen, koska ylipäätään itseensä uskotaan liian vähän. Se on aina ollut minulle helppoa ja luonnollinen tapa ilmaista itseäni. En voisi kuvitella elämääni ilman kirjoittamista. Usein sanotaan, että "yksi kuva voi kertoa tuhat sanaa" - ja vaikka pidän hyvin paljon valokuvista, niin käytän mieluummin ne tuhat sanaa sen tilanteen kuvailemiseen. 

7. Olen urheilullinen.
Urheilu on minulle elämäntapa, ei vain harrastus. Saan olla onnellinen, että se saa kulkea osana jokapäiväistä arkeani ja saan tehdä sitä, mitä rakastan. Se on määrittänyt myös paljon identiteettiäni ja tehnyt minusta tällaisen ihmisen kuin olen. Näen sen positiivisena puolena itsessäni, koska se on muovannut minusta vastoinkäymisten ja onnistumisten myötä tällaisen ihmisen. Ja se on myös osa terveyttä, joka minulla on toistaiseksi kunnossa, josta saan olla kiitollinen joka päivä. 

8. Olen määrätietoinen.

Liiassa määrin se voi olla myös ulkopuolisten mielestä rasittavaa ja itsellekin haitallista, mutta näen oman määrätietoisuuteni positiivisena voimavarana. Jos oikeasti haluan jotain, teen sen eteen töitä. Huomaan sen nyt, kun olen aloittanut lukemaan kirjoituksiin. Olin varma, etten jaksa (ja aliarvioin samalla oman päättäväisyyteni), mutta olen lukenut melko hyvällä innolla biologiaa ja edistynyt siinä. Teen sen, koska pidän biologiasta ja haluan kirjoittaa siitä hyvän tuloksen. Sama pätee myös kilpaurheiluun. Elämä on elämisen arvoista vasta sitten, kun sillä on jokin päämäärä. 

9. Minulla on sana hallussa.

Toisinaan tästä on hyötyä, koska siten kykenen ilmaisemaan itseäni suullisesti ja olemaan vakuuttava. Pystyn tarpeen tullen puolustamaan itseäni, koska osaan olla sanavalmis ja sanat tulevat helposti kielen päälle, kun niitä tarvitsen. Joskus taas aivot ovat jumissa ja hyvä kun muistan omaa nimeäni. :D Osaan myös olla itsepäinen, joten tämä ei ole aina se parhain puoli minusta. Voin räjähtää alta aikayksikön, mutta lepyn nopeasti ja pyydän aina anteeksi. 

10. Osaan olla oma itseni. 

Ennen kaikkea tästä olen kiitollinen. Ennen kaikkea siitä, etten ole hukannut itseäni vuosien aikana, vaan olen pitänyt kiinni siitä kuka olen. Myös silloin, kun olisi ollut "edullisempaa" olla joku muu (#uskallahymyillä-postaus). Joskus saan hävetä itseäni, kun en vain voi lopettaa nauramasta ja en aina naura kovin hiljaa - varsinkin jossain väärässä paikassa. Tai joskus, kun unohdan kuunnella ja vain höpötän ja höpötän tai häsellän sen minkä kerkeän kävelevän katastrofin lailla. Olen joskus niin kaheli, etten kestä edes itse itseäni. Osaan olla niin rämäpää, etten ajattele mielijohdettani pidemmälle. Mutta joskus olen sellainen. Pääasia on, että otan silti muut huomioon ja osaan käyttäytyä tarpeen tullen. Olen kuullut, että olen aito ja ystävällinen. Se lämmittää mieltä - olen varmasti tutustumisen arvoinen ihminen, sillä ei minulla muuten olisi ympärilläni näin ihania ystäviä. 

♥

Toivottavasti ihmisiä lähtee mukaan tähän haasteeseen. Minä kyllä tykkään tällaisista, koska tällaiset tempaukset pyrkivät muistuttamaan meitä siitä, millaisia supernaisia me olemme. Meidän pitäisi yrittää muistaa se joka päivä, koska loppupelissä onnellisuutta ei tarvitse etsiä kaukaa, vaan se löytyy hyvin läheltä.
Esimerkiksi minusta on vähän hassua pyrkiä siihen, että ollaan ns. "kesäkunnossa" rantakauden lähestyessä ja talvella treenataan hullun lailla, jotta näytettäisiin hyvältä muiden silmissä. Minusta tärkeämpää olisi olla itselleen riittävässä kunnossa ympäri vuoden, jotta voisi olla onnellinen ympäri vuoden ja olla tyytyväinen itseensä muulloinkin kuin tikissä rantakunnossa. Miksei voi olla rantakunnossa ympäri vuoden, jos se on se asia, mikä tekee iloiseksi? Tee töitä sen eteen säännöllisesti, jotta siitä tulee elämäntapa. Silloin voit odottaa kesää nauttien jokaisesta hetkestä ilman, että tuleva kesä alkaa ilon tunteen sijasta ahdistaa!
 Tai miksei voi vain mennä omana itsenään rannalle, jos pakkomielteinen rantakuntoon pääsemisprosessi ei kuulosta itselle sopivalta jutulta? Miksei jokainen voisi olla sellainen kuin on? Jokaisella on kuitenkin siihen oikeus.
Itse käyn niin vähän ylipäätään rannalla, että en edes tajua ajatella sellaista vaihtoehtona. Vaikka makaisin neljä tuntia rannalla kuin lahna, niin rusketun silti enemmän, kun käyn tunnin treenin auringonpaisteessa - ja se niistä bikinirajoista. Minulla on painijanselkärusketus selässä alta aikayksikön ja jaloissa tiukkana viivana raja urheilusortseista. Sen sjiaan pyrin olemaan kunnossa ympäri vuoden, koska se on minulle lähes yhtä kuin terveys ja elämäntapa.
♥
Viimeaikoina mediassa pyörineillä meikittömyyshaasteilla on hyvä pyrkimys saada naiset uskomaan siihen, että he ovat kauniita ilman meikkiäkin. Mutta toisaalta se lisää vain valtavasti näkyvyyttä sellaiselle asialle, jonka pitäisi olla arkipäiväinen asia. Joskus tuntuu siltä, ettei ole hyväksyttyä myöntää, että on tyytyväinen itseensä ja pitää itseään esimerkiksi kauniina, koska oletetaan, että kukaan ei pidä itsestään sellaisena kuin on ja kaikille on suuri kynnys näyttäytyä meikittä. Sitä pidetään rohkeana, jos uskaltaa lisätä meikittömän kuvan sosiaaliseen mediaan - joka myös voi olla jollekulle sitä. Nykypäivänä ei ole helppoa laittaa käsittelemätöntä kuvaa, jossa naamalla ei ole mitään muuta koristeena kuin oma hymy.
Joka voi loppupelissä olla se paras meikki koko kasvoissa.
Mutta ei mikään sosiaalinen media tai tietynlaisen kuvan julkaiseminen kerro sitä, kuka on sinut itsensä kanssa ja kuka on rohkea. Sen kertoo se, millainen ihminen sinä olet itsesi ja muiden silmissä - etenkin miten itse tunnet itsesi. Jos olet sinut itsesi kanssa, loppupelissä hyvin harva edes huomaa, onko kasvoillasi Lumenen luomiväriä, onko siinä peiteväriä ja onko ripsissäsi tuuheuttavaa väriä. He huomaavat sen hehkun, joka kasvoiltasi paistaa ja miten kannat itsesi. Se on paras asuste, jonka voit päällesi pukea.
Hymy. Ja asenne ja tapa ajatella asioista.
Kasvoilta paistava hehku ja leiskuva hymy antavat takuuvarmasti valloittavamman ensivaikutelman kuin paksu pakkelikerros naamalla. Jos olet eri mieltä, tämä asia ei mene takuuseen!

Koristakaa kasvojanne hymyllä päivittäin ja se piristää varmasti myös monen muun päivää. Itse tulen ainakin iloiseksi, jos joku tuntematon suo minulle hymyn tai vastaa hymyyni.
Iloa voi levittää ympärille hyvin pienellä vaivalla, mutta suurella sydämellä.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikki supernaiset! ♥

-    Heidi