Heipparallaa, nassukat! ;) Nyt ensin lyhyesti kuvien kera kuulumisia ja sen jälkeen pääsen itse asiaan eiku... :D No pakko sanoo jo nyt, oon ihan fiiliksissä!! :Dd Me ollaan Marin kanssa lähössä huhtikuussa minireppureissulle Eurooppaan!! ;o Ihan huikeen siistiä!! (Käytän termiä minireppureissu, koska usein vähän "isomman" ja pidemmän reppureissun kohdalla puhutaan interreilistä, joka kestää minimissään kaksi viikkoa). Meille toi reilu viikko reissun päällä riittää toistaseks ihan mainiosti ja ootan huhtikuuta kun kuuta nousevaa! ♥ :)
Kun puhuin varustautumisesta, en vitsaillut! Haha :D Vedin tuommosten pikkutyttöjen lettihatun syvälle päähäni ja toisiks paksuimman toppatakkini. Ja päällysvaatteiden alla mulla oli mun paksuimmat fleecekerrastot. :DDDDDd Voi häpeä, oon talviurheilija oikeesti. Oon välillä kyl miettiny omaa lajivalitaani ihan vaan sen takia, että en tarkene ja en tykkää kovasta pakkasesta. :Dd Vaikka joskus se on kiva, koska silloin on yleensä ainoat päivät talvessa, kun aurinko paistaa ja luonto näyttää ihan älyttömän kauniilta. Silloin yleensä lähdetään ainakin kamera kädessä, vaikka nenää kipristääkin... :D Jos on tarpeeks kylmä (-20 ylöspäin), mua ei yleensä näe suksilla. Oon kokeillu kantapään kautta ettei kannata. Mieluummin sit käppäilee jalkasin ja lähtee lauhemmalla treenailee sivakoilla. :)
Viime viikolla oli yks ilta ihan huikee juoksufiilis! Lähin ihan sillä ajatuksella, että jos sitä vähän kävis jaloittelemassa ulkona, kun olin ollut oikeastaan muuten sisällä. Sattupa tosi rento askel ja se on kyl ihan parasta, kun tuntuu et lähtee lentoon, jalat vaan vetää ihan hulluna eteenpäin, vaikka luulee menevänsä jo täysillä. Aattelin, et en mä voi heti alusta juosta niin kovaa, mutta meni ehkä 5 min ja lähin vetämään Pihtiputaan kylää päästä päähän varmaan kilometrin verran ihan täyttä päätä niin kovaa kun ikinä pääsen ja toivoin, ettei risteyksissä tule autoja, koska mun jaloilla ei ollut aikomustakaan pysähtyä! :D Myönnän, että kyllä siellä toisessa päässä poltteli jo reisissä ja sydän hakkas varmaan kolmeesataa, mutta oli se kyllä niin huikee fiilis pitkästä aikaa, että oli sen arvosta, vaikka about 20 minuutin lenkki tuli vedettyä varmaan 90% täysillä. :D Mutta eipä se joskus mitään haittaa, eipähän tässä oo liiaks voinu kovempia tehä. :) Oli ainakin mielelle hyvä juttu, niin pysyy motivaatio ja fiilis yllä, vaikka kaikki ei ihan putkeen menekään! #rakkaudestalajiin
Olikin itse asiassa päivän hämmennyshetki, kun joku koputti oveen (meidän ovikello ei toimi.. :Dd) ja näin oven himmeästä ikkunasta, että siellä on joku oranssitakkinen tyyppi. Ajattelin, ettei kukaan oranssi tyyppi voi olla kovin vaarallinen, joten avasin oven ja siellähän oli vain nainen postista! Se tuli tuomaan lähetystä ovelle ja kyseli Maria, mutta sanoin, ettei ole paikalla juuri nyt, mutta asuu kyllä täällä. Minä sitten kuittasin paketin (varmaan ekaa kertaa elämässäni, #lifegoals), joka oli kuljetuksessa hajonnut ja sain kirjat sieltä ulos kääntämällä sen ylösalaisin. Haistelin ihanaa uusien kirjojen tuoksua ja hypistelin niitä käsissäni. Siinä ois itellekin lukemista talven ajalle! ;)
Viikonloppu tuli vietettyä kahden viikon tauon jälkeen kotosalla. Yritin kuvailla Ricoa ihan huvin vuoksi, mutta se meinasi olla mahdotonta. :D Yritettiin saada se äidin kanssa seisomaan ryhdikkäästi ja kauniisti, mutta ei siitä mitään tullut! Se seisoi ihan rytyssä, lonkat ulospäin vinksallaan (vaikka se osaa seisoa myös kunnolla) ja pää luimussa - tai sitten se alkoi istua heti, kun sen sai seisomaan. Joten tyydyin sitten yhteen hyvään istumakuvaan, koska muista kuvista ei puhuta sen enempää. :Dd
Ja nyt päästiin itse asiaan!! (Kuvitelkaa, että hypin tasajalkaa :D) Tosiaan muutamat lukijat ovat varmaan huomanneet jo näistä perinteisistä sosiaalisista medioista, että varattiin lennot huhtikuun 11. ja 20.päiville ja Englannin kanaalin alitukseen tarvittavat junaliput. Joo siis oikeasti, maanantai-ilta oli ihan KAMALA, en oo kokenut kovin monesti mitään niin kamalaa, kun oli niin overjoyed, että ei voinut pysyä paikallaan ja oltiin ihan fiiliksissä, kun kateltiin näitä juttuja netistä ja suunnitelmat alkoi ihan oikeesti kesän jälkeen selkiytyä ajatuksen tasolta ihan konkreettiseksi. Vaikka ensin meinas iskee epätoivo, kun kateltiin juttuja ja sitten kaikki jutut meni käytännössä eri tavalla mitä ajateltiin, mutta sitten, kun saatiin järjestettyä suunnitelmia uudelleen, niin niinpä ne alkoivat siitä selkeytymään. Katottiin kuitenkin, että interreil-lippuun olisi tarvittu minimissään 10 päivän reissu ja viitenä päivänä pääsisi sillä vapaasti matkustamaan, mutta meidän reissu kestää tuon verran, mutta ei suinkaan matkusteta noin monena päivänä sillä tavalla, että se sisältyisi siihen reilikorttiin, varsinkin kuin kanaalin alituksesta maksaa silti saman hinnan. Mutta loppujen lopuksi nuo junat oli ihan inhimillisissä hintaluokissa, kun osasi katsella halvimpia, vaikka ei pystykään sitä reilikorttia ostamaan reissun pituuden vuoksi.
Nyt meillä ensiksi lento Pariisiin, siellä sitten ollaan Orlyn lentokentällä ja alustavasti tullaan sieltä jollain lentokenttäkuljetuksella keskustaan meidän alustavaan majoitusvaraukseen Hotel du Commerceen. Nimi "hotelli" hämää kyllä aika lailla, sillä meillä ei oo tarkoituksena suinkaan yöpyä missään ökykalliissa hotellissa kaikilla mukavuuksilla, vaan lähdettiin kattelee majapaikkaa niistä ihan halvimmista. Ihan halvinta ois tietysti yöpyä 4-20 hengen makuusaleissa, mutta ne osaa myös olla tosi levottomia, jos porukkaa sattuu paljon. Ja sitten tavarat olisi ihan jees saada yöksi jonnekin turvalliseen paikkaan säilöön, etteivät lähde kävelemään. Ja sitten ainakin näin ekalla kerralla on ihan kiva yöpyä ihan omassa huoneessa, koska se tuntuu kuitenkin turvallisemmalta, kun tuntee sen toisen yöpyjän liiankin hyvin. :D
Sitten löydettiin booking.comista tuo meidän kämänen pieni hotellihuone, joka makso yhdeltä yöltä 68 euroa. Kun pistetään hinnat tietenkin puoliksi, niin yövytään Pariisissa 34 eurolla per nuppi, joten en tosiaankaan valita! Noissa oli vielä se hyvä puoli, et saatiin varattua ne ihan ilmaiseksi ja maksu on vasta paikan päällä. Ne voi myös ilmaiseksi perua ja varata jonkun toisen, jos halutaan vaihtaa. Pidettiin siks kiire noiden varauksien kanssa, koska siellä näky, että tyhjänä on enää muutama huone, joten haluttiin varmistaa, et saadaan tuollainen halpa, koska lähdetään tällä opiskelijabudjetilla ja omilla säästöillä, joita on alkanut kertyä jo kesästä asti. Ei oo siis ollut hetken mielijohdereissu, vaan on tosiaankin mietitty tätä kesästä asti. Silloin se tuntui vielä niin kaukaiselta ajatukselta, mitä se on kyllä vieläkin - mutta se on nyt totta. Ihan oikeesti ollaan lähössä! Ja parasta siinä onkin, että meillä kummallakin oli nyt säästössä jo sen verran reilusti rahaa, että meillä on jo tässä vaiheessa rahat meno-paluulentoihin, ruumamaksuihin, junamatkoihin ja majoituksiin. Vielä kun sais lisää säästettyä, niin ois mahdollista syödäkin... :Dd ja ostaa jotain. Ja maksaa junamatkat Englannissa ja tarjota Emmin isäntäperheessä rahaa majoituksestamme jo ihan kaiken kohteliaisuuden nimissä, koska se on jo ihan älytön etuoikeus, että saadaan olla viisi päivää siellä ja ikinä muuten ei olisi Englannissa niin halvalla. Joten ollaan tosi kiitollisia, että he ovat toivottaneet meidät tervetulleeksi! :)
Mitään hotellipalveluja tuohon Pariisin huoneesen ei vissiin kuulunutkaan, esim. mitään ateriaa. Mutta se ei kyllä haittaa yhtään, koska tuo on niin halpa ja musta tuntuu nyt, etten syö Pariisissa mitään, koska se kuulostaa jotenkin siltä, että elän kaupan kolmioleivillä sen vuorokauden. :DDd No, voin toki erehtyä. Itse asiassa tää on ihan uutta mulle, miten vähän oon tässä vaiheessa stressanut mun syömisistä reissussa. Totta kai tulee varmasti tilanteita, kun se aiheuttaa stressiä, koska se maidottomuus on ehdottoman tarkkaa ja en voi antaa periksi myöskään reissussa. Mutta mä luotan siihen, luotan itseeni ja uskon, että en siellä syömättä jää. Avoimin ja rohkein mielin, niin kaikki kyllä järjestyy.
Oma suihku tuossa oli, mutta WC on sitten jossain muualla. Suihkuton huone olis maksanut 4 euroa vähemmän per henkilö, niin todettiin, että kyllä meillä 4 euroa kalliimpaan on varaa, niin saadaan edes se suihku. :D Siellä Notre Damen vieressä näytti olevan, joten sijainti on aika jees. :) Pariisin piti ihan alunperin olla meidän final destination, mutta se muuttui sitten ekaksi, koska lennot Amsterdamiin oli ihan suolasen hintaisia. Suorat lennot 200 euroa ja sitten halvemmat meni Tukholman kautta ja siellä piti vaihtaa konetta. Meni vähän hankalaks, niin muutettiin koko reitti toisinpäin ja sehän alkokin sit onnistua!
Nyt meillä ensiksi lento Pariisiin, siellä sitten ollaan Orlyn lentokentällä ja alustavasti tullaan sieltä jollain lentokenttäkuljetuksella keskustaan meidän alustavaan majoitusvaraukseen Hotel du Commerceen. Nimi "hotelli" hämää kyllä aika lailla, sillä meillä ei oo tarkoituksena suinkaan yöpyä missään ökykalliissa hotellissa kaikilla mukavuuksilla, vaan lähdettiin kattelee majapaikkaa niistä ihan halvimmista. Ihan halvinta ois tietysti yöpyä 4-20 hengen makuusaleissa, mutta ne osaa myös olla tosi levottomia, jos porukkaa sattuu paljon. Ja sitten tavarat olisi ihan jees saada yöksi jonnekin turvalliseen paikkaan säilöön, etteivät lähde kävelemään. Ja sitten ainakin näin ekalla kerralla on ihan kiva yöpyä ihan omassa huoneessa, koska se tuntuu kuitenkin turvallisemmalta, kun tuntee sen toisen yöpyjän liiankin hyvin. :D
Sitten löydettiin booking.comista tuo meidän kämänen pieni hotellihuone, joka makso yhdeltä yöltä 68 euroa. Kun pistetään hinnat tietenkin puoliksi, niin yövytään Pariisissa 34 eurolla per nuppi, joten en tosiaankaan valita! Noissa oli vielä se hyvä puoli, et saatiin varattua ne ihan ilmaiseksi ja maksu on vasta paikan päällä. Ne voi myös ilmaiseksi perua ja varata jonkun toisen, jos halutaan vaihtaa. Pidettiin siks kiire noiden varauksien kanssa, koska siellä näky, että tyhjänä on enää muutama huone, joten haluttiin varmistaa, et saadaan tuollainen halpa, koska lähdetään tällä opiskelijabudjetilla ja omilla säästöillä, joita on alkanut kertyä jo kesästä asti. Ei oo siis ollut hetken mielijohdereissu, vaan on tosiaankin mietitty tätä kesästä asti. Silloin se tuntui vielä niin kaukaiselta ajatukselta, mitä se on kyllä vieläkin - mutta se on nyt totta. Ihan oikeesti ollaan lähössä! Ja parasta siinä onkin, että meillä kummallakin oli nyt säästössä jo sen verran reilusti rahaa, että meillä on jo tässä vaiheessa rahat meno-paluulentoihin, ruumamaksuihin, junamatkoihin ja majoituksiin. Vielä kun sais lisää säästettyä, niin ois mahdollista syödäkin... :Dd ja ostaa jotain. Ja maksaa junamatkat Englannissa ja tarjota Emmin isäntäperheessä rahaa majoituksestamme jo ihan kaiken kohteliaisuuden nimissä, koska se on jo ihan älytön etuoikeus, että saadaan olla viisi päivää siellä ja ikinä muuten ei olisi Englannissa niin halvalla. Joten ollaan tosi kiitollisia, että he ovat toivottaneet meidät tervetulleeksi! :)
Mitään hotellipalveluja tuohon Pariisin huoneesen ei vissiin kuulunutkaan, esim. mitään ateriaa. Mutta se ei kyllä haittaa yhtään, koska tuo on niin halpa ja musta tuntuu nyt, etten syö Pariisissa mitään, koska se kuulostaa jotenkin siltä, että elän kaupan kolmioleivillä sen vuorokauden. :DDd No, voin toki erehtyä. Itse asiassa tää on ihan uutta mulle, miten vähän oon tässä vaiheessa stressanut mun syömisistä reissussa. Totta kai tulee varmasti tilanteita, kun se aiheuttaa stressiä, koska se maidottomuus on ehdottoman tarkkaa ja en voi antaa periksi myöskään reissussa. Mutta mä luotan siihen, luotan itseeni ja uskon, että en siellä syömättä jää. Avoimin ja rohkein mielin, niin kaikki kyllä järjestyy.
Oma suihku tuossa oli, mutta WC on sitten jossain muualla. Suihkuton huone olis maksanut 4 euroa vähemmän per henkilö, niin todettiin, että kyllä meillä 4 euroa kalliimpaan on varaa, niin saadaan edes se suihku. :D Siellä Notre Damen vieressä näytti olevan, joten sijainti on aika jees. :) Pariisin piti ihan alunperin olla meidän final destination, mutta se muuttui sitten ekaksi, koska lennot Amsterdamiin oli ihan suolasen hintaisia. Suorat lennot 200 euroa ja sitten halvemmat meni Tukholman kautta ja siellä piti vaihtaa konetta. Meni vähän hankalaks, niin muutettiin koko reitti toisinpäin ja sehän alkokin sit onnistua!
Pariisista sitten olisi tarkoituksena suunnistaa kolme tuntia junalla kohti Amsterdamia eli Alankomaita. Mari sanoi viime keväänä, kun oltiin lentokoneessa menossa Englantiin ja siellä pyöri mainos Amsterdamista: "Oi, vähän tuo näyttää siistiltä paikalta! Vähänkö haluan joskus tuonne." Se oli kyllä tosi ihanan näköinen paikka ja oon ihan superonnellinen, kun pääsen sinne!! Se on tavallaan meidän reissun "pääkohde", koska sinne haluttiin ihan alunperin. Näitä maiden välisiä junia saa kateltua huhtikuulle vasta vuoden alusta, koska nyt on vielä niin kauan aikaa, ettei tietoja ole vielä saatavissa. Mutta laskettiin alustavaa budjettia tän hetkisillä hinnoilla noille väleille ja ne eivät kyllä olleet suolasia. Ihan kohtuullisia hintoja, mikäli eivät ole keväällä korkeampia. Luultavasti ei kuitenkaan. :)
Amsterdamista kateltiin kattoa pään päälle ja sieltäkin lähettiin halvimmista liikkeelle. Lopulta tehtiin alustava ilmainen varaus (ja ilmainen peruutus mahdollinen) Booking.comista Amigo Budget Hostelliin, semmoiseen kämäseen kahden hengen koppiin, jossa on just ne kaks sänkyä, mitkä siltä majoitukselta vaaditaan ja ei muuta. Suihku ja WC oli jaettuja. Mutta kolme yötä Amsterdamissa maksoi 150 euroa eli per nassu 75 euroa, jota en pidä todellakaan pahana! Kyse on kuitenkin isoista Euroopan kaupungeista ja meidän majoitusvaatimukset eivät ole kovin haastavat. Tallelokerot ja matkatavarasäilytys oli ilmaista, niin saa ylimääräset tavaratkin seikkailun ajaks talteen lukkojen taakse. :) Ja kaiken lisäks kummassakin taisi olla petivaatteet talon takaa, niin ei tarvitse mitään semmoistakaan mukana kuljettaa.
Pääasiassa ollaan muutenkin lähdössä tosi vähällä tavaralla, koska mahdutetaan kaikki reppuun ja kaikki mitä on mukana, kannetaan kilometritolkulla selässä, joten kun pitää tän ajatuksen mielessä pakatessa, niin ei tuu varmasti mitään ylimäärästä otettua edes mukaan! Ihan opettavaista jo pelkästään toi pakkaaminenkin, saati sitten se koko reissu ja maailman näkeminen. Vaikka reppu/rinkka ei tulis painamaan yli 10 kiloa, niin se menee silti ruumaan, koska se ei tuu kuitenkaan sopimaan käsimatkatavaran kokoluokkiin. Siitä reppupuolesta mulla ei oo vielä mitään hajua, en oo varma käykö mun Rossarin reppu vai täytyyks katella käytettyjä rinkkoja, mutta onneks tässä on aikaa.
Nyt on just pahin hypetys päällä, kun on just saanu varattua kaiken oleellisen ja sitten myöhemmin hoitaa loput jutut. Vaikka on tälleen varattuna lennot ja reitit ja majotukset valmiiks mietittynä, niin ei sitten sinne kohteisiin oo mitään paineita, lähetään ihan sillä ajatuksella, että lähetään näkee maailmaa ja kasvamaan ihmisinä! Mutta ollaan kumpikin kuitenkin silleen, että ei haluta lähtee ihan ilman mitään tietoo siitä, minne ollaan menossa ja mistä saadaan yöpaikka, koska siihen saa menemään kauheena energiaa, aikaa ja ennen kaikkea rahaa. Ollaan niin pienellä budjetilla liikkeellä, että ei oo varaa ottaa sitä riskiä, että kaikki halvat on mennyt alta ja joudutaan menee yöksi johonkin törkykalliiseen hotelliin. Se taas ei olis yhtään hyvä juttu, jos ois pienellä vaivannäöllä voinut saada hurjan paljon halvemman majapaikan yönseuduksi. Ja muutenkin saa olla paljon rennommin liikenteessä, kun tietää, että on katto pään päälle seuraavaks yöks. :) Kerkee keskittyä olennaiseen ja näkemään kaiken! Mut arvostan kyl niitäkin, jotka uskaltaa lähtee ihan ilman mitään suunnitelmaa siitä, minne menee ja missä viettää seuraavan yönsä jne. Mutta mun matkabudjetti on tarkkaan laskettu, vaikka toki se on joustava, koska tilanne elää aina. :)
Tää on ihan hirveen siisti juttu, koska en oo ikinä tehny tällasta ja en oo muutenkaan paljoa matkustanut, joten en tuu tajuamaan tätä varmaan edes sitten, kun oon siellä Pariisin Orlyn lentokentällä ja näen sen jumalattoman Pariisin liikenteen. En tuu varmaan tajuamaan sitä missään vaiheessa tai sit yksinkertasesti sekoon jossain vaiheessa, kun tajuan, että ei helvetti, oon oikeesti täällä. Silleen mitä mä teen täällä, en mä oo tällanen ihminen, joka tekee tällasia asioita! Mutta just ilman tällasia repäisyjä voi jäädä paljon kokematta ja oon tosi ylpee, että uskallan lähtee ja oon laittanut kaiken käteisen säästöön, jonka ansiosta mulla on nyt jo tärkein osa matkakassasta kasassa ja voin maksaa lennot ja junaliput itse jo nyt. Ihan eri tavalla tulee säästettyä, kun on joku syy, joku kohde ja tarkoitus, mitä varten säästää. Matka edessä kirjoitusten ja lukion jälkeen, oikea unelmieni täyttymys ja en vois toivoa parempaa ylioppilaslahjaa itseltä itselleni kuin tämän! Ja en oo ikinä pelännyt soittaa äidille niin paljon kuin nyt, kun soitin ja kerroin, että ollaan lähdössä reissuun - ja itse asiassa lento Pariisiin ja paluulento Lontoo-Gatwickiltä Suomeen on jo varattu.... :D Me kyllä täysin aliarvioitiin meidän vanhemmat, koska ne otti tän tosi hyvin, joten kiitos ihan kauheena teille rakkaille! ♥ :)
Amsterdamista kateltiin kattoa pään päälle ja sieltäkin lähettiin halvimmista liikkeelle. Lopulta tehtiin alustava ilmainen varaus (ja ilmainen peruutus mahdollinen) Booking.comista Amigo Budget Hostelliin, semmoiseen kämäseen kahden hengen koppiin, jossa on just ne kaks sänkyä, mitkä siltä majoitukselta vaaditaan ja ei muuta. Suihku ja WC oli jaettuja. Mutta kolme yötä Amsterdamissa maksoi 150 euroa eli per nassu 75 euroa, jota en pidä todellakaan pahana! Kyse on kuitenkin isoista Euroopan kaupungeista ja meidän majoitusvaatimukset eivät ole kovin haastavat. Tallelokerot ja matkatavarasäilytys oli ilmaista, niin saa ylimääräset tavaratkin seikkailun ajaks talteen lukkojen taakse. :) Ja kaiken lisäks kummassakin taisi olla petivaatteet talon takaa, niin ei tarvitse mitään semmoistakaan mukana kuljettaa.
Pääasiassa ollaan muutenkin lähdössä tosi vähällä tavaralla, koska mahdutetaan kaikki reppuun ja kaikki mitä on mukana, kannetaan kilometritolkulla selässä, joten kun pitää tän ajatuksen mielessä pakatessa, niin ei tuu varmasti mitään ylimäärästä otettua edes mukaan! Ihan opettavaista jo pelkästään toi pakkaaminenkin, saati sitten se koko reissu ja maailman näkeminen. Vaikka reppu/rinkka ei tulis painamaan yli 10 kiloa, niin se menee silti ruumaan, koska se ei tuu kuitenkaan sopimaan käsimatkatavaran kokoluokkiin. Siitä reppupuolesta mulla ei oo vielä mitään hajua, en oo varma käykö mun Rossarin reppu vai täytyyks katella käytettyjä rinkkoja, mutta onneks tässä on aikaa.
Nyt on just pahin hypetys päällä, kun on just saanu varattua kaiken oleellisen ja sitten myöhemmin hoitaa loput jutut. Vaikka on tälleen varattuna lennot ja reitit ja majotukset valmiiks mietittynä, niin ei sitten sinne kohteisiin oo mitään paineita, lähetään ihan sillä ajatuksella, että lähetään näkee maailmaa ja kasvamaan ihmisinä! Mutta ollaan kumpikin kuitenkin silleen, että ei haluta lähtee ihan ilman mitään tietoo siitä, minne ollaan menossa ja mistä saadaan yöpaikka, koska siihen saa menemään kauheena energiaa, aikaa ja ennen kaikkea rahaa. Ollaan niin pienellä budjetilla liikkeellä, että ei oo varaa ottaa sitä riskiä, että kaikki halvat on mennyt alta ja joudutaan menee yöksi johonkin törkykalliiseen hotelliin. Se taas ei olis yhtään hyvä juttu, jos ois pienellä vaivannäöllä voinut saada hurjan paljon halvemman majapaikan yönseuduksi. Ja muutenkin saa olla paljon rennommin liikenteessä, kun tietää, että on katto pään päälle seuraavaks yöks. :) Kerkee keskittyä olennaiseen ja näkemään kaiken! Mut arvostan kyl niitäkin, jotka uskaltaa lähtee ihan ilman mitään suunnitelmaa siitä, minne menee ja missä viettää seuraavan yönsä jne. Mutta mun matkabudjetti on tarkkaan laskettu, vaikka toki se on joustava, koska tilanne elää aina. :)
Tää on ihan hirveen siisti juttu, koska en oo ikinä tehny tällasta ja en oo muutenkaan paljoa matkustanut, joten en tuu tajuamaan tätä varmaan edes sitten, kun oon siellä Pariisin Orlyn lentokentällä ja näen sen jumalattoman Pariisin liikenteen. En tuu varmaan tajuamaan sitä missään vaiheessa tai sit yksinkertasesti sekoon jossain vaiheessa, kun tajuan, että ei helvetti, oon oikeesti täällä. Silleen mitä mä teen täällä, en mä oo tällanen ihminen, joka tekee tällasia asioita! Mutta just ilman tällasia repäisyjä voi jäädä paljon kokematta ja oon tosi ylpee, että uskallan lähtee ja oon laittanut kaiken käteisen säästöön, jonka ansiosta mulla on nyt jo tärkein osa matkakassasta kasassa ja voin maksaa lennot ja junaliput itse jo nyt. Ihan eri tavalla tulee säästettyä, kun on joku syy, joku kohde ja tarkoitus, mitä varten säästää. Matka edessä kirjoitusten ja lukion jälkeen, oikea unelmieni täyttymys ja en vois toivoa parempaa ylioppilaslahjaa itseltä itselleni kuin tämän! Ja en oo ikinä pelännyt soittaa äidille niin paljon kuin nyt, kun soitin ja kerroin, että ollaan lähdössä reissuun - ja itse asiassa lento Pariisiin ja paluulento Lontoo-Gatwickiltä Suomeen on jo varattu.... :D Me kyllä täysin aliarvioitiin meidän vanhemmat, koska ne otti tän tosi hyvin, joten kiitos ihan kauheena teille rakkaille! ♥ :)
Ääääh, en malta oottaa, että pääsen ite kävelemään noille samoille kaduille ja kuvaamaan ihan ite omilla pienillä kätösilläni nää samat maisemat!! ;o ♥
Tosiaan oltas täällä oikeastaan neljä päivää. Ollaan Pariisissa koko päivä, koska Suomesta lähti sinne vain iltalentoja, joten ollaan siellä vasta seitsemän jäljestä edellisenä iltana. Siinä ei kerkee juuri mitään näkemään, koska loppuilta menee siihen, kun suunnataan tiemme lentokentältä keskustaan jollain härvelillä, koska sitä matkaa ei kuitenkaan kävele. Herätään varmaan kukonlaulun aikaan, että keretään varmasti nähä kaikki! :D Sitten lähdetään jollain iltajunalla (jotka nähdään sitten vuoden alusta) kohti Amsterdamia, koska matkaa on vain 3 tuntia ja ollaan siellä kuitenkin vielä ihan ihmisten aikaan, että päästään ettii tiemme hostellille. Eipä siellä pikkusessa nelinurkkasessa kauaa viiti olla, mutta oon melko varma, että me ei tulla sinne kun nukkumaan... :D
Amsterdamista lähdetään sitten kohti Brysseliä. Nauroinkin tässä yksi päivä, että miten tyhmältä tuon kaupungin nimi voikaan suomeksi näyttää. BRYSSELI. Siis really, please, oikeasti. Brussels englanniksi. Tää on vähän sama juttu, kun Lontoo suomeksi. Siis miten voikin olla noin toopen kuulonen nimi LONTOO. Venytetään nyt vielä vähän enemmän, mun suuhun alko juurtua London, kun oli Englannissa ja sitten kun yritti vääntää sen oikein hyvälle suomelle, niin siitä tuli jotain tän suuntasta: "Londoossa, Londooseen, Londoosta." Nämä on taas näitä #vainsuomijuttuja :D Mistä veto, niin Pariisikin alkaa muuttua Parisiksi sitten reissun päällä, kun englanti alkaa juurtua suuhun ja huomaa alkaneensa ajattelemaan englanniksi. Se on kyllä kieltämättä aika siistiä, kun kaikki jutut alkaa tulla mieleen englanniksi! ;o
Brysseli on sellainen meidän ohikulkupaikka, koska meidän täytyy joka tapauksessa tulla Amsterdamista takaisin päin junalla Brysseliin, koska sieltä lähtee meidän final destinationiin vievä juna. Todettiin aluksi, että ois ihan kiva käydä siellä, mutta ei viittis jäädä pois Pariisista tullessa pois kyydistä ja lähtee vielä samana iltana Amsterdamiin, kun ei viiti olla kolmessa maassa yötä. Sitten keksittiin, että miks me ei voitas käydä siellä poistullessa, kun tullaan joka tapauksessa Brysseliin! Ollaan sitten varmaan lähdössä aamuvarhain Amsterdamista, jotta keretään käydä näkemässä maailmanmenoa Brysselissä. Pakko myöntää, ettei kumpikaan meistä tiedä Brysselistä oikeastaan mitään nähtävyyksiä tai paikkoja näin entuudestaan, kummallekin tulee mieleen vain kaikki EU-jutut. :D Mutta on kai siellä paljon kaikkea muutakin, mutta oikeastaan just siistiä, kun ei oo mitää ennakkokäsitystä tai mitään pakollista nähtävyyttä, joka ois niinkun absolutely must to see -paikka, niin lähtee ainakin ennakkoluulottomasti ja yllättyy varmasti positiivisesti!
Tosiaan oltas täällä oikeastaan neljä päivää. Ollaan Pariisissa koko päivä, koska Suomesta lähti sinne vain iltalentoja, joten ollaan siellä vasta seitsemän jäljestä edellisenä iltana. Siinä ei kerkee juuri mitään näkemään, koska loppuilta menee siihen, kun suunnataan tiemme lentokentältä keskustaan jollain härvelillä, koska sitä matkaa ei kuitenkaan kävele. Herätään varmaan kukonlaulun aikaan, että keretään varmasti nähä kaikki! :D Sitten lähdetään jollain iltajunalla (jotka nähdään sitten vuoden alusta) kohti Amsterdamia, koska matkaa on vain 3 tuntia ja ollaan siellä kuitenkin vielä ihan ihmisten aikaan, että päästään ettii tiemme hostellille. Eipä siellä pikkusessa nelinurkkasessa kauaa viiti olla, mutta oon melko varma, että me ei tulla sinne kun nukkumaan... :D
Amsterdamista lähdetään sitten kohti Brysseliä. Nauroinkin tässä yksi päivä, että miten tyhmältä tuon kaupungin nimi voikaan suomeksi näyttää. BRYSSELI. Siis really, please, oikeasti. Brussels englanniksi. Tää on vähän sama juttu, kun Lontoo suomeksi. Siis miten voikin olla noin toopen kuulonen nimi LONTOO. Venytetään nyt vielä vähän enemmän, mun suuhun alko juurtua London, kun oli Englannissa ja sitten kun yritti vääntää sen oikein hyvälle suomelle, niin siitä tuli jotain tän suuntasta: "Londoossa, Londooseen, Londoosta." Nämä on taas näitä #vainsuomijuttuja :D Mistä veto, niin Pariisikin alkaa muuttua Parisiksi sitten reissun päällä, kun englanti alkaa juurtua suuhun ja huomaa alkaneensa ajattelemaan englanniksi. Se on kyllä kieltämättä aika siistiä, kun kaikki jutut alkaa tulla mieleen englanniksi! ;o
Brysseli on sellainen meidän ohikulkupaikka, koska meidän täytyy joka tapauksessa tulla Amsterdamista takaisin päin junalla Brysseliin, koska sieltä lähtee meidän final destinationiin vievä juna. Todettiin aluksi, että ois ihan kiva käydä siellä, mutta ei viittis jäädä pois Pariisista tullessa pois kyydistä ja lähtee vielä samana iltana Amsterdamiin, kun ei viiti olla kolmessa maassa yötä. Sitten keksittiin, että miks me ei voitas käydä siellä poistullessa, kun tullaan joka tapauksessa Brysseliin! Ollaan sitten varmaan lähdössä aamuvarhain Amsterdamista, jotta keretään käydä näkemässä maailmanmenoa Brysselissä. Pakko myöntää, ettei kumpikaan meistä tiedä Brysselistä oikeastaan mitään nähtävyyksiä tai paikkoja näin entuudestaan, kummallekin tulee mieleen vain kaikki EU-jutut. :D Mutta on kai siellä paljon kaikkea muutakin, mutta oikeastaan just siistiä, kun ei oo mitää ennakkokäsitystä tai mitään pakollista nähtävyyttä, joka ois niinkun absolutely must to see -paikka, niin lähtee ainakin ennakkoluulottomasti ja yllättyy varmasti positiivisesti!
Sitten lähdetään jollain iltapäivä/iltajunalla Brysselistä kohti Ashford Internationalia Englannin kanaalin ali. Junamatka vie vain parisen tuntia, joka on kyllä tosi vähän ottaen huomioon, että mennään meren ali toiseen maahan. Mikä maa, mikä valuutta... :D Toisaalta tämä EU helpottaa matkustamista Euroopassa, kun kaikissa maissa on sama valuutta kuin kotimaassa, mutta Englannissa sitten vaihtuu punnat, mutta onneksi niistä on jo vähän kokemusta, niin ei ole ihan kieli keskellä suuta. Tai sitten on. :D Mutta onneksi Emmi auttaa eri valuutan kanssa ja aika äkkiä niitä oppi itsekin käsittelemään. Nuo Eurostarin high-speed luotijunat menee jumalatonta kyytiä, niin eipä siinä kauaa nokka tohise kun ollaan jo Brittein saarilla.
Meinasi ekana tulla ongelma, kun oltiin aluksi lähdössä pari päivää myöhemmin kuin nyt, ja tää meidän kanaalin alitus ajoittui juuri sellaiseen ajankohtaan, että parin tunnin juna Englantiin olisi maksanut 81 euroa. Oltiin ymmärrettävästi sitä mieltä, että ei todellakaan makseta noin paljon junasta, kun ei olla maksettu niin paljon edes lennoista. Sitten katsottiin hintoja muille päiville, niin hinnat olivat melkein puolet alhaisempia. Niinpä aikaistettiin lähtöpäivää parilla päivällä, niin ollaan nyt varattu junaliput kanaalin ali 48 eurolla. Hinta on silti aika suolainen, mutta se oli halvimpia hintoja, millä siitä ylipäätään pääsi. Tuo kanaalin alitus näyttää olevan aikamoista rahastusta, mutta jos aiotaan päästä Emmin luo Englantiin, täytyy olla valmis maksamaan tuo hinta. 81 euroa olisi tosin ollut liian kallis hinta, olisi täytynyt keksiä jokin vaihtoehtoinen suunnitelma. :D (Kallis hinta jopa Emmistä, sorge nyt vaan bro :Dd)
Halvempaan hintaluokkaan oli lippuja jäljellä 5 kappaletta, joten kiirehdittiin siksi myös tuon kanssa. Lentojenkin kanssa pidettiin hoppua, koska halvempaan hintaluokkaan (69 euroa) oli jäljellä kolme paikkaa ja sen jälkeen hinnat olisivat nousseet, mitä lähemmäksi ajankohta tulee. Niinpä kukaan ei voi syyttää meitä kekseliäisyyden puutteesta, sillä loppujen lopuksi aika halvalla ollaan päästy jo näin pitkälle suunnitelmissa, että ollaan jo lyöty päivät lukkoon! :D
Ja onhan se nyt kieltämättä aika siistiä saada sitten sanoa, että oon muuten tälleen by the way menny Englannin kanaalin ali junalla. Mites sä, ootko? :Dd No joo. Yks junamatkakin voi tehdä yhtä kokemusta rikkaammaksi.
Ja tosiaan sitten meidän final destination on Ashford, josta on 40 minuutin junamatka Hastingsiin, mikäli oikein muistelen ja katsoin. Me ois menty varmaan muuten Lontooseen asti, mutta Emmi sanoi, että jos jäädään Ashfordille, niin säästytään turhalta edestakaisin kulkemiselta, koska Lontoosta on Hastingsiin kaksi tuntia junalla.
Voisin käyttää nyt omiakin kuvia viime keväältä, mutta pitäydyn nyt näissä samanlaisissa Google kuvahaun kuvissa. :D
Meinasi ekana tulla ongelma, kun oltiin aluksi lähdössä pari päivää myöhemmin kuin nyt, ja tää meidän kanaalin alitus ajoittui juuri sellaiseen ajankohtaan, että parin tunnin juna Englantiin olisi maksanut 81 euroa. Oltiin ymmärrettävästi sitä mieltä, että ei todellakaan makseta noin paljon junasta, kun ei olla maksettu niin paljon edes lennoista. Sitten katsottiin hintoja muille päiville, niin hinnat olivat melkein puolet alhaisempia. Niinpä aikaistettiin lähtöpäivää parilla päivällä, niin ollaan nyt varattu junaliput kanaalin ali 48 eurolla. Hinta on silti aika suolainen, mutta se oli halvimpia hintoja, millä siitä ylipäätään pääsi. Tuo kanaalin alitus näyttää olevan aikamoista rahastusta, mutta jos aiotaan päästä Emmin luo Englantiin, täytyy olla valmis maksamaan tuo hinta. 81 euroa olisi tosin ollut liian kallis hinta, olisi täytynyt keksiä jokin vaihtoehtoinen suunnitelma. :D (Kallis hinta jopa Emmistä, sorge nyt vaan bro :Dd)
Halvempaan hintaluokkaan oli lippuja jäljellä 5 kappaletta, joten kiirehdittiin siksi myös tuon kanssa. Lentojenkin kanssa pidettiin hoppua, koska halvempaan hintaluokkaan (69 euroa) oli jäljellä kolme paikkaa ja sen jälkeen hinnat olisivat nousseet, mitä lähemmäksi ajankohta tulee. Niinpä kukaan ei voi syyttää meitä kekseliäisyyden puutteesta, sillä loppujen lopuksi aika halvalla ollaan päästy jo näin pitkälle suunnitelmissa, että ollaan jo lyöty päivät lukkoon! :D
Ja onhan se nyt kieltämättä aika siistiä saada sitten sanoa, että oon muuten tälleen by the way menny Englannin kanaalin ali junalla. Mites sä, ootko? :Dd No joo. Yks junamatkakin voi tehdä yhtä kokemusta rikkaammaksi.
Ja tosiaan sitten meidän final destination on Ashford, josta on 40 minuutin junamatka Hastingsiin, mikäli oikein muistelen ja katsoin. Me ois menty varmaan muuten Lontooseen asti, mutta Emmi sanoi, että jos jäädään Ashfordille, niin säästytään turhalta edestakaisin kulkemiselta, koska Lontoosta on Hastingsiin kaksi tuntia junalla.
Voisin käyttää nyt omiakin kuvia viime keväältä, mutta pitäydyn nyt näissä samanlaisissa Google kuvahaun kuvissa. :D
Tosiaan tää Englannin suht varma majapaikka helpotti suunnittelua, koska ei tarvii ajatella mitään hotelli/hostelliöitä. Mutta ilman muuta me kysytään, että mitä voitaisiin maksaa majotuksestamme ja muutaman kerran tulee varmaan myös syötyä siellä oikea ruoka, koska ois ihan kohtuullista, että me maksettais jotain. Se ei silti tuu maksamaan likimainkaan niin paljon, mitä se maksais, jos me majotuttaisiin jossain muualla. Ja se perhe oli ihan älyttömän mukava kaiken lisäksi ja siellä tuli paljon käytettyä ja kuultua kieltä, kun siellä oli myös lapsia. Hastings on muutenkin tosi ihana paikka ja oivallinen paikka asua, koska se ei oo niin älytön ihmisrysä mitä esimerkiksi Lontoo on.
Mutta tietenkin on tarkoituksena käydä Lontoossa tsekkaamassa pakolliset nähtävyydet, mitä ei viimeksi ehditty, kuten Tower Bridge. Ja muutenkin on tosi huippua päästä sinne uudestaan, koska se oli kamalasta ihmismäärästään huolimatta tosi ihana kaupunki.
Mutta tietenkin on tarkoituksena käydä Lontoossa tsekkaamassa pakolliset nähtävyydet, mitä ei viimeksi ehditty, kuten Tower Bridge. Ja muutenkin on tosi huippua päästä sinne uudestaan, koska se oli kamalasta ihmismäärästään huolimatta tosi ihana kaupunki.
Sitten olis ihan huikee elämys päästä käymään Eastbournessa Seven Sistersin kansallispuistossa, jossa Emmi kävi tsekkaamassa Harry Potterin huispauskentät ja huikeet kalkkikivimaisemat. Meillä ois Marin kanssa intoo lähtee käymään siellä huolimatta siitä, että Emmi sanoi, että 15 km:n bussimatka sinne oli aika epämääräinen elämys, koska Englannin tiet olivat niin kuoppaisia ja bussi oli pysähdellyt koko ajan. Mutta siitä huolimatta. Luultavasti siihen mennessä on kaikenlaista kulkemista koettu, niin sehän voi olla vaikka mukava...... :D
Tässä ois ns. pakolliset kohteet, missä ois tällä hetkellä tarkoitus käydä, mutta mietittiin Marin kanssa, että jos suinkin enää tän kaiken jälkeen jaksetaan lähteä, niin istuttas viel yks junamatka Brightoniin, koska se oli niin kun rakkautta ensisilmäyksellä. Se oli ihan älyttömän ihana kaupunki - vaikka oon sanonut niin kaikista näistä, niin se oli ihan oikeasti. Sitä kutsutaankin Mini-Lontooksi.
Mut katotaan sitten, mihin mennään ja milloin - pääasia on, että saan nähdä ja kokea mahdollisimman paljon kaikkea uutta reissun aikana ja palaan koti-Suomeen takaisin tuhat kokemusta rikkaampana ja katson maailmaa ihan uusin silmin. Sitä minä toivon. Ja odotan tätä ihan älyttömästi ja olen niin iloinen, että oon lähössä tällaseen ja että mulla on noin hyvä kaveri kuin Mari, jonka kanssa voin keksiä kaikkee hullua - ja tää on varmaan sit tähän mennessä meidän hulluin idea, mutta luultavasti ainut, joka on toteutettavissa ihan oikeasti. XD
Voi häpeä, nauran vieläkin meidän 8. tai 9.luokan suunnitelmille lähteä Helsinkiin kattomaan EM-kisoja. Mietittiin varmaan sitä yhtä kauan kun tätä reissua tuon maanantai-illan aikana ja lopputulos oli se, että tajuttiin, ettei meitä voi päästää Helsinkiin (äiti sanoi sitä jo aiemmin, mutta arvaa uskoinko). Mutta me oltiin kuule jo silloin fiksuja tyttöjä ja tajuttiin se ihan itse, ettei me olla valmiita Kiuruvettä ja Sonkajärveä isompaan maailmaan, joten ei lähdetty Helsinkiin. Olin saanut jostain ilmaiset liput, jotka annoin enolleni ja sain sieltä tuliaiseksi EM2012-kisapaidan, johon olin tyytyväinen, vaikken itse sinne päässytkään.
Että ollaan me ehkä kieltämättä siitä kasvettu ainakin henkisesti ja ollaan jo kypsempiä lähtemään reissuun. Mentiin kyllä lukion kakkosella sitten Helsinkiin porukalla Veeran kanssa ja löydettiin itsemme Oulusta, mutta siitäkin me on viisastuttu jo parilla vuodella ja onhan meillä suu millä kysyä! Ei se siitä liikaa kulu ja oon paljon innokkaammin nyt puhumassa englantia ja musta tuntuu, että osaan sitä paremmin, koska alan puhumaan sitä rohkeemmin. (Tai sitten vaan kuvittelen:D) Mutta joka tapauksessa se on iso edistysaskel, että se tulee itestä, että haluaa puhua englantia ja haluaa osata sitä paremmin ja paremmin. En ois uskonu, että sanon tätä ikinä, mutta onneks englannin kirjotukset tulee (vaikka ootan niitä kauhulla, ei niillä ois niin väliä), mutta niiden vuoksi mulla tulee tankattua enkkua kunnolla koko talven ja kevään, joka on vaan eduksi mulle tulevaisuutta ajatellen. Muuten ei tulis samalla tavalla tsempattua sitä nyt, vaikka nyt mulla on hirvee into oppia sitä.
Kaikki nämä käytännön suunnitelmat ollaan suunniteltu ihan itse ja olin luonnollisesti miettinyt kunnon myyntipuheen äidille kaikista käytännön ja epäkäytännön asioista, joita reissuun liittyy. Äiti nauroikin tämän esitettyäni, että oot tainnut opetella tuon valmiiksi ulkoa ennen kuin soitat mulle, kun nyt oli kyllä sellainen myyntipuhe. :DDDd No kieltämättä vähän hirvitti, miten esitän asian mahdollisimman neutraalisti, mutta miten voit esittää kovin neutraalisti sen, että oot just varannu lennot Pariisiin? :DDd No, äiti näkee jo nyt painajaisia siitä, miten me selvitään isossa maailmassa, mutta mä en. Eikä äidinkään tartteis, mutta äitien tehtävä nyt on huolehtia meistä. :D Totta kai, vaikka odotan tätä innolla ja oon ihan onnessani, niin se myös jännittää. Kaikki uusi jännittää, koska ei tiedä ennestään, mihin on oikein lähtenyt. Tajuaa vain, että tämä vasta on ihan hemmetin iso maailma.
Eikä mun maailma ollut ennen tällainen.
Ja just sitä kutkuttavaa tunnetta mahan pohjassa mä odotan. Joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle ja haluun ehdottomasti uutta perspektiiviä elämään. Haluan nähdä asioita ja maailmaa, haluan nähdä muutakin kuin pelkän Suomen. Vaikka se on uutta ja outoa, pelottavaa ja opettavaista, niin se on sen arvoista. Nimenomaan haluan kasvaa ihmisenä sillä tavalla, millä tavalla ei voi kasvaa kuin matkustamalla.
Kertokaa ihmeessä kommentteihin ajatuksianne matkustelusta tai omia kokemuksianne. Voitte kertoa myös noista kaupungeista jotain kivaa faktaa tai omaa kokemusta, jos ootte käyneet! =)
Voi häpeä, nauran vieläkin meidän 8. tai 9.luokan suunnitelmille lähteä Helsinkiin kattomaan EM-kisoja. Mietittiin varmaan sitä yhtä kauan kun tätä reissua tuon maanantai-illan aikana ja lopputulos oli se, että tajuttiin, ettei meitä voi päästää Helsinkiin (äiti sanoi sitä jo aiemmin, mutta arvaa uskoinko). Mutta me oltiin kuule jo silloin fiksuja tyttöjä ja tajuttiin se ihan itse, ettei me olla valmiita Kiuruvettä ja Sonkajärveä isompaan maailmaan, joten ei lähdetty Helsinkiin. Olin saanut jostain ilmaiset liput, jotka annoin enolleni ja sain sieltä tuliaiseksi EM2012-kisapaidan, johon olin tyytyväinen, vaikken itse sinne päässytkään.
Että ollaan me ehkä kieltämättä siitä kasvettu ainakin henkisesti ja ollaan jo kypsempiä lähtemään reissuun. Mentiin kyllä lukion kakkosella sitten Helsinkiin porukalla Veeran kanssa ja löydettiin itsemme Oulusta, mutta siitäkin me on viisastuttu jo parilla vuodella ja onhan meillä suu millä kysyä! Ei se siitä liikaa kulu ja oon paljon innokkaammin nyt puhumassa englantia ja musta tuntuu, että osaan sitä paremmin, koska alan puhumaan sitä rohkeemmin. (Tai sitten vaan kuvittelen:D) Mutta joka tapauksessa se on iso edistysaskel, että se tulee itestä, että haluaa puhua englantia ja haluaa osata sitä paremmin ja paremmin. En ois uskonu, että sanon tätä ikinä, mutta onneks englannin kirjotukset tulee (vaikka ootan niitä kauhulla, ei niillä ois niin väliä), mutta niiden vuoksi mulla tulee tankattua enkkua kunnolla koko talven ja kevään, joka on vaan eduksi mulle tulevaisuutta ajatellen. Muuten ei tulis samalla tavalla tsempattua sitä nyt, vaikka nyt mulla on hirvee into oppia sitä.
Kaikki nämä käytännön suunnitelmat ollaan suunniteltu ihan itse ja olin luonnollisesti miettinyt kunnon myyntipuheen äidille kaikista käytännön ja epäkäytännön asioista, joita reissuun liittyy. Äiti nauroikin tämän esitettyäni, että oot tainnut opetella tuon valmiiksi ulkoa ennen kuin soitat mulle, kun nyt oli kyllä sellainen myyntipuhe. :DDDd No kieltämättä vähän hirvitti, miten esitän asian mahdollisimman neutraalisti, mutta miten voit esittää kovin neutraalisti sen, että oot just varannu lennot Pariisiin? :DDd No, äiti näkee jo nyt painajaisia siitä, miten me selvitään isossa maailmassa, mutta mä en. Eikä äidinkään tartteis, mutta äitien tehtävä nyt on huolehtia meistä. :D Totta kai, vaikka odotan tätä innolla ja oon ihan onnessani, niin se myös jännittää. Kaikki uusi jännittää, koska ei tiedä ennestään, mihin on oikein lähtenyt. Tajuaa vain, että tämä vasta on ihan hemmetin iso maailma.
Eikä mun maailma ollut ennen tällainen.
Ja just sitä kutkuttavaa tunnetta mahan pohjassa mä odotan. Joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle ja haluun ehdottomasti uutta perspektiiviä elämään. Haluan nähdä asioita ja maailmaa, haluan nähdä muutakin kuin pelkän Suomen. Vaikka se on uutta ja outoa, pelottavaa ja opettavaista, niin se on sen arvoista. Nimenomaan haluan kasvaa ihmisenä sillä tavalla, millä tavalla ei voi kasvaa kuin matkustamalla.
Kertokaa ihmeessä kommentteihin ajatuksianne matkustelusta tai omia kokemuksianne. Voitte kertoa myös noista kaupungeista jotain kivaa faktaa tai omaa kokemusta, jos ootte käyneet! =)
Tästä tuli tosi pitkä postaus ja paljon tekstiä, mutta uskon, että jos kiinnostaa matkajutut, niin jaksoitte lukea ja jos ei sitten niinkään, niin kaikki eivät ehkä. Mutta kirjoitin nyt ajatuksiani tämän hetkisistä ajatuksistani ja asioista, joita tapahtuu keväällä kisakauden jälkeen! Toivottavasti treenit sujusi talvella ja saisin käytyä kisoja - tehtyä tämän kunnon tasoisia suorituksia, jotka eivät tosin välttämättä vastaa odotuksiani, koska syksyllä on ollut häikkää harjoittelun kanssa, mutta jospa minä vaikka kehityn hitaasti tässä urheilussa. Ehkä minun uurastukseni palkitaan sitten jossain vaiheessa, kun en ole vieläkään antanut periksi! :) Tosiaan positiivisuudella päästään pitkälle ja avoimin ja rohkein mielin saavutetaan paljon. Minä uskon siihen, koska olen nähnyt, että se on totta.
Huhtikuusta tulee ehkä elämäni parhain kuukausi, koska 8.4. on Apulannan keikka ja sitten maanantaina 11.4. otetaan suunta kohti Helsinkiä (olisi tämä elämä helppoa, jos ei tarvitsisi matkustaa kuutta tuntia lentokentälle........ mitäs asun korvessa) ja saman vuorokauden aikana kohti Pariisia ja elämämme seikkailua.
Luultavasti siis on lähdettävä matkaan kotoa, koska ollaan kotona päin Kuopiossa olevan keikan tiimoilta, mutta pois olemme taas tulossa yöbussilla, joka lähtee kahdelta lentokentältä ja on kahdeksalta Putaalla. Joten luultavasti tulemme sitten kämpille takaisin, vaikka lähdemme ehkä muualta, mutta ehkä se on vain hyvä, niin ei ole puolta sukua ympärillä, kun olen matkustanut koko yön. Vain Mari, joka on kokenut saman bussissa vietetyn yön ihanuuden. Toisaalta suunnitelmat voivat vielä muuttua sata kertaa, mutta pääpiirteittäin plänit ovat nyt selvät. Onneksi minulla on tien päällä nukkumisen taito, mutta ei se silti korvaa missään nimessä oikeita yöunia. Menee vain aika vähän nopeammin kuin jos en osaisi.
Vannottiin viime keväänä, ettei tulla enää ikinä yöllä mistään, mutta näinpä tässä taas kävi. Ollaan varattu lennot ja sen myötä tulossa taas samalla bussilla kotiin, koska halutaan olla mahdollisimman pitkään Englannissa. (Tähän vaikutti myös se, että aamulennolle olisi pitänyt herätä yöllä, mutta en ole varma kumpi on pahempi: se, että herää yöllä vai se, että matkustaa yöllä, mutta siitä ei puhuta:D)
Naurettiinkin, kun Mari selitti puhelimessa äidilleen: "Ei olla vielä päätetty mikä päivä tullaan pois, tiistaina vai keskiviikkona..." Minä kuiskin vieressä: "Keskiviikkona! Ei mee mitään ylimäärästä maksua yhestä yönseudusta!" Mari jatkaa: "Ootas me mietitään, ei oo vielä päätetty..." Minä jatkan kuiskimista: "Keskiviikkona!!" Sitten Mari sanoo: "Joo, me tullaan keskiviikkona." :DD
Pieni tyttö on lähdössä isoon maailmaan. Varo maailma, täältä tullaan! ;)
- Heidi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti