Don't worry, be happy and stop moaning

Toissa aamuna Heidi seisoskeli unisena koulun aulassa, kun rehtori oli tullu juttelee sille ja kysy et kumpi meistä asuu keittiön puoleisessa huoneessa. No, se käski kertoa Marille ilouutiset, että sen huoneessa tullaan korjaamaan putki! No, mä välitin Marille ilouutiset ja se oli ihan järkyttyny - kuten kyllä olin minäkin, nimittäin jos ne aikoo vetää seinän alas, niin koko kämppä pölisee ja se ei kyllä tee kovin hyvää hengitystie infektioherkälle ihmiselle. Tai kellekään ylipäätään...

No mutta onneks ne veti vaan ton yläosan katon rajasta pois - seki pölis jo ihan tarpeeks ja pidettii Marin huoneen ovee kiinni ettei ne pölyt leviä ympäriinsä, vaikka Heidi kyllä kävi imuroimassa kaikki irtohöntyvät sieltä. Rakennusmiehet tuli siis keskiviikkoaamuna yheksältä, ja koska meillä ei ollu treenejä koeviikon takia, niin me oltas saatu nukkua. Tai Mari ois heränny joka tapaukses yheksältä kouluun mut Heidillä alko koulu vasta varttia vaille kakstoista et se ois mielellää koisinu vaik mite pitkää. 

Tai no, itse asias mä päätin etten mä herää ennenkun on pakko, kuulin et ovikello soi ja sieltä tullee sitte pari ukkoo: "me tullaan purkamaan teidän kämppä!" olin sillee et "eiiiiii....." ja käänsin kylkeee:D ilmeisesti ne luuli et mä oon koulussa, mut mikäs siinä nukkuessa:) 

vääntyilin sitten ylös kun mari kysy et tuunko mä syömään aamupalaa ja aattelin et samapa tuo. tosin ei paljo houkuttanu nousta ylös.... meinasin nukahtaa uudestaan sänkyyn kun sain syötyä, mutta sitten ne tuli takas.... pakotin itteni ylös ja päätin ryhdistäytyä. :D ja olla isäntä talossa kun mari lähti! 

Heidi kävi Elisan kanssa päivällä terveydenhoitajalla - Elisalla oli oikeeta asiaa, mut Heidi lähti henkiseks tueks sillä verukkeella et se tulee otattamaan hemoglobiinin, joka tosin on hyvä syy etenki ku miettii et kyseessä on urheilija (me käydään muutenkin siellä säännöllisesti). Toisen näytteen jälkeen näytti vähän paremmalta, eka vähän meni mehtään. Ihan oikeissa lukemissa, mut silti turhan liian alhanen. Viimeks se oli noussu reilusti ja se oli oikeesti hyvä urheilijalle. Mut nyt se oli taas laskenu. Tosin viime käynnin jälkeen olin syönny melkein puol vuotta rautaa putkeen, kun ne ei yksinkertasesti mikskään muuttunu, oli tauti niin täysin kaikki ravinteet syöny verestä. Terveydenhoitaja käski tulla uudestaan kuukauden päästä ja jos sitten muutosta on tapahtunut huonompaan tai pysynyt samana, niin sitten mietitään valmentajan ja Antin kanssa, söisikö rautakuurin. Ja Elisankin asia meni vähän positiivisempaan suuntaan, kannatti tän takia vähän myöhästyä matikan tunnilta!:) 

Ja sit meil oli tänää enkun koe, mut se oli nyt vähä lyhempi kun tehtii kirjotelma jo ennen koetta. Ei ehtiny aivot ihan täysin turtua.... heidi sano ettei se oikee tiiä miten sitä yo-kirjotuksista selviää, kun tuntuu ettei pää kestä ees kahen tunnin koetta. :D vaik tohon menikin nyt vain tunti. 

Mut eilen me luettii ahkerasti (no oikeestaan Heidi tuns olonsa vähän laiskaksi illalla, kun Mari luki koko illan ihan kauheesti). Mut mä kertasin valmistavalla tunnilla kaikki asiat, ehin vähän lukee, luin kämpillä vielä ja sit ruokailun jälkeen monisteet läpitte. Ajattelin sillä pärjätä, mut pakostaki tuli aikaansaamaton olo kun istuin loppuillan koneella ja luin Nälkäpeliä (oon oikeesti niin koukussa! oon menossa jo viimesessä kirjassa ja epäilin etten lue sitä puoleen vuoteen!) 

Sit Mari ei viittinny mennä omaan huoneeseensa lukemaan, kun siellä oli seinäpölyjä ja muutenki sängyt ja pöydät oli ihan sekasin siellä siirretty. Se räjähti sitten keittiön pöydän ääreen ja siihen ei sitten mahtunu koko loppuiltana. Meillä oli sitten ruuat tiskipöydällä... mut ei sen puoleen että me syötäs aina kiltisti pöydän ääressä, Heidi ainaki kanto ruokansa koneen ääreen:) ois varmaan sinne kirjan viereenki voinnu, mut ku en mä jaksanu!:D luotan siihen et selviän!
Toi otsikkoki muuten liitty tähän enkkuun. Mari valitti hirveesti, että se ei osaa mitään, kun yrittii epätoivosesti iskee niitä sanoja päähänsä. Heidi ei sitten jaksanu kuunnella Marin valitusta ja käski sen olla valittamatta. Kohta sitten yhessä tehtävässä oli tilanteeseen sopiva lause: "Don't worry, be happy and stop moaning." :DD

Joo, ja Mari nukku sit Heidin huoneen sohvalla viime yön. Nyt se pääsee onneks omaan huoneeseensa, Heidi varotti illalla että jos se unohtaa et Mari nukkuu siinä, niin se hyökkää jonkun kättä pidemmän kanssa kimppuun:D No, onneks en heränny koko yönä ja sillonku satuin havahtumaan, niin muistin et Mari nukkuu siinä! 

Tänää sit tultii koulusta ja syöksyttii ensimmäisenä kattomaan Marin huonetta. Ne oli saanu sen seinän paikalleen - mutta se oli ihan täynnä tommosta väriä! Ekaks me mietittii et ei sitä voi jättää tollaseks. Mut sitku Mari kokeili et voiko sen pyyhkiä pois, niin se irtoski. Ei se ollukkaan maalia vaan jotain lakkaa, ja ne tulee varmaan maalaamaan sen huomenissa. Ja siivottiin ahkerasti kaikki sotkut - imuroitiin ja pestiin lattiatkin, vähän hutasten mutta kuitenkin! Olivat ronttostaneet kengät jalassa meidän kämpässä ja Marin huone nyt oli ihan siivouksen tarpeessa ton pölyttämisen jälkeen. :D

Sit tänään tehtii lettui! Tää idea keksittii kyl jo eilen et ei ollu ihan extempore, ku aateltii et tänää ei oo mitää tekemistä ja matikan koekki on vasta maanantaina, niin vois tehhä jotai hyvää ruokaa ja tehhä jotai kivaa. Infottii sit Elisaa ja Veeraa et meil ois lettukestit nii saatii vähä ruokaseuraaki! Aluks kyl epäiltii vähä et mitähä näistä tulee, kun Elisalle tehtii gluteenittomia, et sen naama ei turpoo ihan palloks ja sen suu ei ala kutista:D - ja sit viel soijamaitoon Heidin takia. Tuli niinku maidoton-gluteeniton lettuja (Heidi sanoi että erityisruokavalion erityisruokavaliolettuja...) mut ne oli oikeesti syötäviä! Yllättävän hyviä ottaen huomioon mihin ne oli tehty. Ja Veera ja Mari pysty todistamaan asian, kun ne on voinnu syödä ihan oikeita lettuja!!

Toi gluteeniton lettutaikina oli paljo vaaleempaa, ihan ku vaniljakastiketta. Mut ehkä toi vehnäjauhoihin tehtyki taikina poikkes vähä normaalista, ku se oli kuitenki tehty soijamaitoon. Oli vaa nää letunpaistotaidot vähä ruosteessa, nii tuli vähän epämuodostuneitakin sinne sekaan... vaik suurin osa kuitenki onnistu! Gluteenittomat letut oli hirveen paksuja, mut se taikina ennen paistamista oli hirveen väljää, kun siinä ei oo sitkoo. Tuli kumottua ennakkoluulot, etteikö maidottomat että gluteenittomat letut vois olla hyviä! Ja täytteeks meil oli Marin äidin tekemää omenahilloo ja soijakermaa, joka kans on hyvää ja näyttää enemmän kermavaahdolta kun oikee kerma, kun se on ihan vitivalkosta - toisin ku oikee kerma on enempi kellertävää.

Mut seki on oikeesti hyvää, yllätyttii positiivisesti, kun ekan kerran maistoin tosi epäluulosena sitä. Heidi oli ihan varma, ettei se voi olla hyvää, mutta erehdys oli suuri! Sama päti myös soijamaitoon, soijajugurtteihin ja tofujäätelöön. Kaikki on hyviä enkä oo kuollu nälkään, mitä mä aluks tän allergian selvitessä vahvasti epäilin! 

Katotiin myös hölläilypäivän kunniaks leffaa. Yleensä tää leffailta on ollu aina koeviikon lopussa, mut nyt päätettiin pitää se tässä ku huomenna ei siis oo koulua! Aateltiin, että otetaan joku lasten leffa jossa ei tarvii ajatella liikaa ku muutenki aivot käy jo ylikierroksilla:D Otettiin sitten Marmaduke, jossa oli puhuvia koiria ja oli ihan kattomisen arvonen elokuva. Ja sai nauraa!:D
PS. käytii me vähä hiihtämässäki et ei vaan koko päivää löhöilty:D

Meillä on ollu jo harkinnassa ja melkein suunnitteluvaiheessa se lemmikkipostaus. Siinä voi vielä mennä vähän aikaa, kun pitää muokata videoita ja miettiä et miten toteutetaan se, mutta sit kun järki alkaa luistaa eikä oo järjenkäyttö kortilla:D, niin se on valmis varmaan tosi äkkiä!

Hyvää viikonloppua!:) 

- Mari & Heidi