Tämä postaus tulee nyt ihan pikkuisen hieman - tai aika paljonkin - myöhässä, mutta on ollu ajankohtasempia postausaiheita ja kuvia niistä, joten nää on nyt jääny kun ei saatu sillon aikaseks laitella näitä kun nämä olis ollu ajankohtasia. :)
Eli siis kyseessä on Honkavuoren hiihdot Pyhäsalmessa 12.4.2014. Lunta ei siis ollut enää missään muualla kuin ladulla, joten ladun kunto ei ollut kovin hyvä. Se oli lähinnä pelkkää rapakkoa, joten suksi ei luistanut kenelläkään yhtään mihinkään ja meinasi lentää koko ajan mahalleen! Mutta ei silti viitsi valittaa tällaisena talvena olosuhteista, koska niitä ei oikeasti ole. Pyhäsalmelaiset teki ison työn, kun ne halus pitää nämä kisat tykkilumellaan, joten oltiin tosi kiitollisia ja tyytyväisiä, että saatiin hiihtää kisat. Se lumi ei näköjään ole itsestäänselvyys!
Eli siis kyseessä on Honkavuoren hiihdot Pyhäsalmessa 12.4.2014. Lunta ei siis ollut enää missään muualla kuin ladulla, joten ladun kunto ei ollut kovin hyvä. Se oli lähinnä pelkkää rapakkoa, joten suksi ei luistanut kenelläkään yhtään mihinkään ja meinasi lentää koko ajan mahalleen! Mutta ei silti viitsi valittaa tällaisena talvena olosuhteista, koska niitä ei oikeasti ole. Pyhäsalmelaiset teki ison työn, kun ne halus pitää nämä kisat tykkilumellaan, joten oltiin tosi kiitollisia ja tyytyväisiä, että saatiin hiihtää kisat. Se lumi ei näköjään ole itsestäänselvyys!
Heidin pikkuveli hiihtää tässä kilpaa: katottiin näitä kuvia ja ihmeteltiin yhessä miten iso poika Aki jo on! Vastahan se oli niin pikkupoika (onhan se vieläki!:DD) tai meille se on aina ♥ Mutta todettiin, että Akihan näyttää hiihtävän aika hyvin, sehän nousee ihan suksen päälle ja potkaseekin vielä! :)
Tässä on tuo lumikasa, mistä ne on tuota lunta ajanu ladulle. Tässä kohti lumi näyttää suhteellisen puhtaalta, mutta tässä olikin varmaan parhain kohta ja ei se silti kovinkaan puhdasta ollut... :D
Tässäpä olympiahopeamitalistin Kerttu Niskasen kanssa yhteispotretissa! Kyllä tuolla maailmalla kisoja hiihtäissä näyttää ruskettuvan eiku ;) Joku Sotshikin jossain Mustanmeren rannalla ja lämpöasteita ties miten paljon olympialaisten aikaan! Mutta tässä noin puoli tuntia aikaa starttiin, Kerttu lähti 3 minuuttia Marin perään ja Heidin perään 3 minuuttia ja 20 sekuntia, kyllä se kiinni otti 4,5km matkalla! No, maailmankärki sieltä meni että sujahti, mutta ei tainnu Kerttu enää tämmösissä pienissä kansallisissa kisoissa hiihtää enää ihan niin tosissaan mitä tuossa kauden mittaan ;) Lopulta hävittiin molemmat 4-5 minuutin väliin maailmankärkinaiselle, Mari voitti Heidiä 28 sekuntia. Mari lähti Heidin perään 20 sekuntia, taivallettiin sitten yhtä matkaa mutta lopussa tuli tuo 8 sekuntia lisää kun Kerttu teki ohituksen just isoimman rapakon kohalla ja erkaannuttiin toisistamme! Ei ois muute eiku ;)
Tässä Kerttu tulee vielä perästä: Heidi just sopivasti vilkasee tossa taakse. "Ei kai se nyt vielä tule!" No, kyllä se tuli!
Kertun peesissä mennään? ;) Siis mikä peesi, ei pysyny ees paria potkua kun oli jo viiden metrin päässä! Ja tässä siis pientä käsitystä tästä ladun lumitilanteesta... Tuossa oikeella oleva rapakko oli pahin, piti rämpiä ihan tosissaan ja varoo ettei mee mahalleen... :D
Heidi meni niin hurjaa vauhtia, että Maarit ei kerinny saada kun sivuprofiilin kuvaan... :D Sieltä hyökkää suksen päälle eikun häh.
Tullaan just maaliin, Kerttu ollu siellä jo vajaat pari minuuttia vaikka lähti 3 minuuttia perään... :D Tuossa oli tuo Marin ja Heidin ero mikä tuli lopussa, ei se Heidi paljoo jääny! ;)
Idolit oli vastuksii! No ei sitä siellä ladun varrella erityisemmin aattele että kuka sieltä ohi tulee, kun itekkin on siellä hiihtämässä kilpaa ihan niin kun muutkin. Hitaampi väistää nopeempaa, ei siinä sen kummempaa!
Idolit oli vastuksii! No ei sitä siellä ladun varrella erityisemmin aattele että kuka sieltä ohi tulee, kun itekkin on siellä hiihtämässä kilpaa ihan niin kun muutkin. Hitaampi väistää nopeempaa, ei siinä sen kummempaa!
Ja maaliviiva ylitetty! Voi sitä hapotuksen määrää, kun ei saanu ees alamäessä palautusta kun sukset ei luistanu kun ei ne hirveesti noista vesirapakoista tykkää! Piti alamäkeenkin suunnilleen samalla tekniikalla kun ylämäessä vetää... :D Kerttukin hiihti harjottelusuksilla, eli ei ollu ees parasta kisakalustoo, mutta taitaa ne sen harjottelusukset olla paremmat kun meidän kisasukset. ;) Tallisuksia kuitenkin! On tämä hiihtokin oikeeta välineurheilua. :D Ei tuu kyllä mieleen mitään muuta yhtä kallista harrastusta tällee kilpatasolla kun ehkä jääkiekko? Totta kai joka lajissa omat kustannukset on, mutta on niin paljon välineitä ja oheistarvikkeita niiden huoltoon että siinä alkaa jo kertyä menekkiä!
Vähän vesirapakkoo vähä... Ja Heidin jalat oli reisiä myöten märät, tosta kuvasta saa ehkä selvää mut ei se kovin selvä kuva oo. Piti heti maaliintulon jälkeen lähtee vaihtamaan housut... No oli ne monotkin kyllä märät, että kuivat sukatkin teki terää. Rapakoista roisku vettä ja sitten suksessa on vielä päässä semmonen reikä, joka keventää keulaa, niin sieltäkin varmaan tullu kun letkusta suihkuttamalla jaloille kaikki loskat ja vedet ja kaikki mahollinen. :D
Mentiin kämpille suoraan kisoista, kun ei tuolla olis pystyny enää sunnuntaina hiihtämään lenkkiä. Ois siinä tapauksessa menty Heidin kotiin yöksi ja menty kämpille vasta sunnuntaipäivänä.
No, oltiin varauduttu huonoihin olosuhteisiin joten oltiin myös varauduttu ruualla! Tehtiin tomaattista tonnikalapastaa MAUSTEILLA. :D Mausteet unohtuu aina, joten sai taas ihmetellä, että miten nää pastat ei maistu yhtään millekään. Jälkikäteen sitten maustamaan. Ja tomaattinen sen takia, että Mari tunki sinne heti kun silmä vältti semmosen ison purkillisen tomaattimurskaa. Heidi sano aiemmin, että ei varmaan kannata kaikkee pistää, mutta ei se Mari kuunnellu ja pisti kaiken! No, oli se ihan syötävää kuitenkin ja nälkä lähti! :D Tai siis kuten Mari tapaa sanoa, se siirtyi... Ei se mihinkään lähe, kohta se on taas!
Meillä on taas viime ajoilta mukavasti kuvamateriaalia ja tottakai hauskoja juttuja... On suoritettu mm. taidokkaita maastoutumisia milloin mihinkin maastoon, hajotettu pöytiä, Heidi on telonu ittensä liikkatunnilla jo pariin otteeseen, mutta nyt taas vaihteeksi se on ihan täysin liikuntakykyinen! Ja ylipäätään muutenkin tämä turvallisuuden varmistaminen alkaa käydä jo kokopäivätyöstä. Siitä tänään taas vaihteeksi parin suhteellisen turvallisesti suoriutuneen päivän jälkeen hyvänä esimerkkinä taitava maastoutuminen lentämällä kaarella suoraan mahalleni pururadan ja metsän rajalla. Ja tottakai, kuinkas muuten, onnistuin tekemään myöhemmin toisen samanlaisen mahalennon ja kun otettiin kisa frisbeegolfissa, kaikki anto tasotusta heittämällä kiekon ihan väärään suuntaan, mutta Heidi kerkes rypee vielä polvillaan, mutta samoilla vauheilla ylös vaan ja jatkuu! Housun polvista ja hanskoista huomas että tuli otettua maakosketusta. ;)
Jatkellaan ja nähellään blogin puolella! Kunnon kevättä ootellessa!! =)
- Heidi&Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti