maanantai 29. lokakuuta 2012

pööööö

Rupesin tässä nyt väsäilee tätä ns. Ukkohalla- postausta, vaik ois varmaan muutaki tekemistä, mut ku ei jatkuvasti jaksa olla läksyjäkää lukemassa, ku sitte siinä käy niin että kaikki mitä luet menee toisesta korvasta sisää ja toisesta ulos. Pieniä lukuannoksia kerrallaan eikä mielenköyhää päivätolkulla pänttäämistä, sanon minä. Meil oli tos just äsken harkat ja tehtiin vähä erilaista reenii ku ennen, mut oli kyl kivaa ja tuli tehtyä kunnolla, ainakin niin hyvin mitä näin aluks osas tehä. Oon ainaki ite tottunu tekemään reeniä semmosten hirveitten habamiesten ja muskelisankareitten seassa et ei siinä paljo nokka turise vaik ois vähä yleisööki. Mut ois täs viel tälle illalle venyttely ja enkun sanakokeeseen lukupiirit ennen sitä ensapukurssii. Ei kyl millää jaksas kumpikaa meist mennä sinne, mut iteppähän tuli ilmottauvuttua, niin on kai sinne sitten mentävä. Ja on siitä kuitenki hyötyä, mut tuppaa aina välillä laiskottamaan vähä liikaaki. Ja eilen mulla oli joku puheongelma, kun puhuin ihan mitä sattuu ja alko jo hirvittää koko puhuminen ku ei uskaltanu enää ees suutasa aukasta ilman että mietti mitä on sanomassa. Ku tultii kämpille, nii kävelin Marin ohi ja sanoin ihan pokkana "musiikki." Sitten aloin nauraa ihan kauheesti ja Mari kysy et mitä mun piti sanoo oikeesti. Mun piti sanoo "kauppakassi." Liittykin niin hirveesti toisiinsa. Sitten kohta sanoin, että tyypit joutu menemään tekemään. Ja kaikkee muuta tosi jännää, en kehtaa jakaa edes kaikkee tähän, ku ei niistä oikein ota kukaan tervejärkinen selvää. Mut suomen kieli on aina hallussa ja sitä rataa.

Mut tosiaa täs muutamii kuvii Ukkohallan reissulta.




















Kyllä vaan, tulihan tohon muutama. Mut heti perjantaina ampastii kotoo taipaleelle kun jottai hotkasin siinä syyä ja ensinnäki pääsin kotii asti. Kerkes jo pimee tulla ku oltii perillä, nii ei saanu oikee minkäänlaist kuvaa koko paikasta, et aika pimee paikka oli jo siihen aikaan. Mut terassilt oli tosi hienot näköalat, tuolla oli kuva otettu iha pimeellä, ja siitä ei oikee muuta erotu ku iso kuun möllykkä ja kävelysillan ja hotellin valot. Siinä alla oli sit kuva samasta kohasta päiväsaikaan. Ja tos yhes kuvas mun hiukset oli ihan kuurassa - mut ei siel nii kylymä ollu, mut olin vaa hengittäny huiviin niin noin siinä sitten kävi että lumimieheltä reenin jälkeen enempi näytti. 

Mari tuli lauantaina käymää ja käytii sit tekee parit reenit lavulla ja käytii vähä käppäilemäs ja kuvailemas sillalla päi. Mut mökki oli rinteessä, nii oli siinä sitten kiipemistä ku tuli takas. Yritin kyllä, et hakisin vaan kassist tavaraa ja vaihtasin sit vaatetta, mut ei siitä mitää tullu - heti samana iltana piti raahata kassi semmoseen paikkaan, jonne voin ihan rauhassa räjähtää. Ku ei sieltä kassista löyä yhtää mitää, jos sitä ei sua levitellä ympäriisä. Joten kassin sisällöt pursuaa ja paisuu epäilyttävän nopeaa tahtia... Mökkiki oli ihan hyvä, et jos joskus ootta Ukkohallaan menossa, nii löytyy googlesta ku kirjotatte hakukenttää et "ukkohalla mökit" ja siitä meette Lomarengas.fi -sivustolle ja sieltä ku sellailette "Alppikylä 6A paritalo" nii sieltä pitäs löytyä. En taida jaaritella enempää, ku kirjottelin sillon aiemmin jo vähä kaikesta kaikkee nii löydätte varmaa sit sieltä enempi yksityiskohtasta tietoo jos semmosta halluutte.

Mut viel pari asiaa eilisillasta ja muutama kuvaki + ne lumikuvat mitä lupasin laitella tänne! Eilen meil oli ihan kauheesti tavaraa mukana ja suksetki vielä, kun Antti käski raahata mukana jos vaik sattus kentällä pystyä hiihtämään. Ei ainakaan tällä hetkellä taida pystyä, vaik se valkeena onkin. Mut ei siinä niin paljo lunta oo, etteikö siinä vähän tökkis ja joku nimeltä mainitsematon henkiö ois heti mahallaan. Mut selviteltiin me ne kaikki tavarat kämpille asti, vaik oli siinä ihmisille huvia kun kattovat meitä. Ei meinattu mahtua junan ovesta ulos niitten tavaroiden kans, ja sit mentii oottelemaan sisätiloihin linja-autoo, nii ei meinattu keritä ovesta sisälle ennen ku se meni kiinni ja oli siinä vähän äänitehosteita käytössä. Kun lopulta sisälle päästiin kauheesti nauraen, niin kaikki siellä tuijotti meitä vähän sillee "ookoo.." -tyyliin. Aina näyttävä sisääntulo... Kun oltii perillä, tuli mielikuva siitä, et ku sukset on selässä rinkkana, nii ku kääntyy, niin kaataa jonkun niillä kumoon. Sit ku tajuaa sen ja alkaa pahoitella asiaa, niin kääntyy uudestaan ja kaataa uudestaan saman ihmisen. Olin ihan varma, etten ikinä pääse kämpille asti, kun nauratti liikaa. 




























Pidettii pieni paussi ja käytii tsekkaamas urheilukentän lumitilanne. Ku tultii takas, nii tajuttii miten hauskalta näytti ku kaikki tavarat oli tien poskessa just tollee. Myö tytöt tultii viikonlopun vietosta, pikkuset kantamukset matkassa.... Ainakaan lajin edustajista ei voi erehtyä. Ja kyl me lopulta selvittii kämpille asti, mutta se sisälle pääsy kesti vielä hetken, kun rappuset oli nii lumen peitossa , ettei sekkaan mahtunu. Ei meil oo vieläkää sellasta lumentyönnintä, et semmone ois hankinnassa. Ei oikee katuharjalla lumet lähteny mut ei me sisälle tuotu sitä ihan tuhottoman paljo et kyl se enemmän hyödytti ku jos ei ois mitää ollu.

Tässä viel nää torstai-illan ja perjantaiaamun ensilumikuvat. Jossai on varmaa ollu enemmänki, mut ensimmäiset lumet on vaan niin siisti juttu! 


Torstai-ilta....

Perjantai-aamu ja oli vähän tullu lisääki! 


Kiitos lukemisesta!:)

- Heidi

lauantai 27. lokakuuta 2012

kantsii olla reissumies

Iltoja kaikille! Tulin tänne Ukkohallaan perjantaina heti ku kotiin asti selvisin. Kaikki linja-autot oli myöhässä vähintään 10 minuuttia, mutta ekaa autoo ootettii 20 minuuttia. Pelättii, ettei keritä jatkoyhteyksiin, mut ne oli yhtä lailla myöhässä. Varmaan keli verotti, kun lunta roiskas tossa torstain ja perjantain välisenä yönä. Laittelen myöhemmin kuvia, kun mulla on enemmän aikaa. Huomenna ois viel jouduttava junaan ja tultava täältäki pois, ku pitäs takas kouluu lähtee. Onks muualla satanu lunta? Siel oli tosi paljo lunta ja oli ihan talvifiilis. Aamulla mä suorastaan sekosin, kun astuin ulos. Sit Mari sano, että ota ihan rauhassa. Ja ku raahattii laukkuja linja-autoasemalle, niin ne oli ihan älyttömän painavia, kun ne oli ku lumiauroja ja auras tieltään lunta. Ku loppujen lopuks pääs perille asti, nii laukun takana oli varmaan viis kiloo lunta... mut lumi on ihanaa!:) 


Tänää Mari oli täällä ja käytii pari kertaa hiihtämässä. Ei tääl oo lunta nii paljo et vois lunta sanoo olevan, mut tääl oli ensimmäist kertaa ensilumenlatu. Ja oli ihan huippuladut, hyvin ajetut ladut ja paanat ja ei paljoo porukkaa. En ymmärrä, mis kaikki ihmiset on. Voisin suositella tota, mut en taida että sais jatkossaki hiihtää omassa rauhassa!:) Vuokatis ku tuppaa aina olemaan porukkaa ku pippoo, ei tarvii ainakaan omassa rauhassa hetkeekää olla.  Laskua ja mäkkee, vaativuustasooki riittää. Mun veliki osas hiihtää tosi hyvi. Pakko myöntää, et enskertalaiseks tänä syksynä se hiihti varmaa paremmi ku minä. Ja se pysy niissä vaativissaki laskuissa pystyssä, mitä nyt ekan kerran kaatu. Ois niis voinu itekki laskee mutkat suoriks, nii ois tullu suoja-aidat testatuks. Mut jos ne ei oiskaa ollu kovin tukevat, ois voinu sitte mennä tosiaanki mutka suoraks, ku oisit ollu siellä jorpakossa päällään. Mut joo, kyl ihan kunnialla pystyssä pysyin ja ei ollu pahoja ongelmiakaa:) 

Lisäilen täs lähipäivinä kuvia mitä on tääl tullu otettua ja sit niit lumikuvii torstai-illalta ja perjantaiaamulta. Ehin seota jo torstai-iltana, kun Mari oli huomannu yhentoista aikaan ikkunan raosta, et näyttää siltä et ulkona ois lunta. Ensilumi on vaan niin huippujuttu! En ois vielä torstaipäivänä voinu kuvitella, et seuraavana aamuna ois maa valkeena. Samana päivänä vielä ajettiin pyörällä ja hiihettiin rullasuksilla!

Hyvää viikonloppuu:)

- Heidi

torstai 25. lokakuuta 2012

HUOM! tärkee postaus!





SAVOLAISPOSTAUS TULOSSA!!!!






Elämän ohjeeta
"Naara itelles ennen ku muut kerkijjää."
"Anna kaekkes vuan elä periks."
"Naarattele ja suat kaverija, ärvötä nuama rutussa niin suat ryppyjä."
"Ne tekköö jotka ossoo, jotka ee ossoo ne arvostelloo."
"Liian paljo hyvvee on ihanoo."
"Kompastelu voep estee kuatumisen."
"Jos mieles tyhjennöö, elä unneuta katkasta iäntä."
"Lukemalla ee uimaan opi, vetteen se on mäntävä."
"Misteepä sen tietää mihinkä pystyy ennen ku kokkeeloo."
"Jos viime tinkoo ee oes, paljo asijoeta jäes kyllä tekemätä."
"Jotkut tekköö mitä tahhaasa että ee tarvihtis tehhä mittää."
"Kaks syytä olla tekemättä mittää: 
  • oot yrittännä ennenkii
  • et oo ennenkään yrittännä sitä 
"Jos ymmärrät kaeken oot varmasti käsittännä viärin."
"Kohta jo huomoot kuinka oes sommoo, katkasta virta, antoo hermoelle lommoo!"


Aatelmia urheelusta
"Jos tuntuu, että pinna on liian kirreellä, juosta hilipaseppa se väljemmäks."
"Onnistuja kulukoo pikkusen pitempöö reettiä - siellä ee oo tungosta."
"Kettää ee oo kuunaan liähätyksen takija hylätty."
"Liika vaahti vuan harmittaa kun suap kulukee vähemmän aekoo ku hittaammat."
"Kukkaa ee oo vielä hikkeen hukkunna."
"Oekominen on monasti jootusin konsti piästä sinne, minnekkä ee oo ollu mänössä."


Hartijoitten kuntoottaminen:
  1. Hiivoo hartijat ylös
  2. Viännä käpälät taakse
  3. Retkaha rennoks
  4. Vatkoo tassuja eessuntaas
  5. Jääkistä niska nakiks
  6. Urkita aena vuan ylemmäs
  7. Veivoo olokapiä ylös (elä vispoo)
  8. Jämähä tönköks
  9. Lopuks valaha veltoks
"Mitä erroo on savolaesella ja vessapaperilla?
- Savolaenen on yksinkertanen."

"Mitä erroo on hongalla, männyllä ja petäjällä?"




Tännää piätettii kirjottee tämä savolaespostaus. Siinä oel alakajaesiks teelle savolaesia viisaaksia, joesta voette ottoo oppia sitten vaekeen paekan tullen. Työ jotka ette oo savon kieltä vielä omaksunna nii koettakkee ymmärtee näetä meejän turinoeta tae jos ette oekeesti ymmärrä niin vetäkkee suupielet korviin ja esittäkkee älyävänne.

Myö savolaeset ollaan tämmöstä lupsakkoo porukkata ja ee oteta kaekkee aena niin vakavasti. Elämässä pittää osata hymmyillä vaekka se elämä ee aena hymmyiliskään takasin. Niihhä se männöö että ilonen miel' korvoo puuttuvan älyn. Ee myö sen tyhymempiä olla ku työ muutkaa, myö vuan osattaan näättää se. Eekä sitä tarvihe hävetä, kun on vuan semmonen mikä oekeesti on eekä esitä mittää muka viisasta piäkaapunkilaesta. Kooluissa voes vaekka alakoo opettoo savon kieltä soomen kielen ohessa ja jättee venska poekkeen. Sitä savvoo ku huastellaan jo nii ylleesesti ja myö tiällä on yritetty aevopestä immeisiä puhumaan oekein. Raakat ku ee ossoo oekeen puhuakkaa... Kohta ne alakaa viäntee ja kiäntee savvoo ku tarpeeks kaavan kuuntelloovat meetä. Sitten myö ollaan nii ylypeetä ku on aevot pesty muiltakkii! Miettikkee nyt tuotakkii asiata ihan perinpohjaasesti. Kun on aevopesu. Vähä niinku pulloharjalla jynssäes toesesta korvasta sissään ja toesesta ulos, jos sielä korviin välissä ee mittään oo, niinku ee todennäkösesti ookkaan. Savon kielen perusaate on siis ettee mittää voe sannoo varmaks. Kun ruppeet huastelemmaan savvoo niin muista lissäellä aena välliin "varmaan", "ehkä", "voephan tuo olla", "jospa tuo..." Onhan nuita muitakkii mutta nuo ny aenakkii. Myö sitä ee ymmärretä että miks pittäes sannoo kaekki aena niin varmaks, ku eehän sitä koskaan tiiä mitä suattaa sattua. Voep sitte myöhemmi jootua sanasa syömää jos ee vähän oo juaritellu.



Myö kerrottaan nytten vähäsen meejän päevästä. Uamulla sae kerrannii koesia pitkään ku oel kummallakkii hyppytunti. Herräeltiin siinä yheksän maessa ja kymmeneks mäntiin jo kooluun. Olhan tuo urheelukenttäkkii ihan kuurassa nii piti sitä käävä vähän ihhaelemassa vaekka piti kooluunki jootua. Onha meellä tossa muutama kuvakii koolureetin varrelta tuossa yläpuolella. Koolussa oel ihan perus meeninki. Meenattii myö männä porukalla valittammaan niistä paejoesta mutta eepä sitten suatukkaa koko porukkata kassaan nii jäepä mänemätä. Oltas mänty mutta eepä mäntykkään, onneks ee mänty varmaks sanomaa nii ee tarvinna sanojasa männä syömää että jakso sittä ruualla syyä kunnolla mahasa tääteen. Jospa tuota huomenna sitten piästäs reksin juttusille paeta asijassa. Ja huomoo tuo jospa. Ee sitäkää varmaks passoo männä sanomaan. 
Ruokaelussa myö huasteltii Marin kansa ja naarettii kaaheesti. Oel kyllä ihan hurjan haaskoo! Ja haaskintahan siinä oel se ettee myö oekeestaan ees tietty mille myö naarettaa. Mutta lupsakoetahan myö ollaan nii ee sille ilosuuvelle aena syytä tarvihe ehtiä. 



Heidi oel suanunna inspiraatiota Mauri Kunnaksen urheelukirjasta, ja sieltähä lööty kuvia ihan ku suoraan meejän elämästä!

Puntit ne noosoo keppeesti...

.... ja kyykytkii onnistuupi...

... ja hirveetä loppusuorataestelua suapi aena käävä.

valamentaja on aena juoksemassa lavun varressa ja väliaekoja huutamassa.

... ja joskus voepi käävä näennii ja vettää täävellisen mahalennon!

... on nuita suksijakkii aena voejeltava. 

.. ja tämän näkösiä sitä ylleesä tupataa olemaa ku mualiin asti piästään.

... ja vähä tältäkkii ku on oekee uuvuksii hiihtännä.

...ja sitte jos hyvin männöö, niin voeton riemu on suur!

....kesäsä talvesa sitä pittää uhkia että jaksaa talavellakkii!

... ja tämä on kilipaelujen kohokohta!

... ja huppista keekkoo, näenkös siinä sitte kävikii!

...meejän voeteluthan onnistuu aena...

.... joskus näennii hyvin.

... ja välillä tulloo pohjamutien kaatta kierrettyvä...

... mutta aena sieltä ylös selevittään!

.... joskus lenkillä suattaapi näläkä yllättee...

... ja kohta ootkii sormi keskellä suuta ku oot mehtään eksynnä.

... hiihtäjiinki pittää jalakoo toisen etteen liikuttoo...

... ja välillä pistee omat däns muuvit pystyyn! 

... aena valamiina lähtöön....

.... mutta sitte voep iskee ramppikkii ja sillo tarvihtoo ensappuu.

.... aetajuoksussa voes kyllä noennii käävä ku raalla kuus, jos luuloo silleetä matkoo juoksevasa.

... mutta ee välttämättä kääkkään vuan kääpiki näen. 

... urheelu on kuitennii kaaheen rankkoo hommoo, nii pittää muistoo levätäkkii! ja syyvä.













































































































































































































































































































































































Muistakkeehan huastella levveemmin, ee aena niin suppeesti tarvihe huastella! 
Ja jos tykkäsittä tästä meejän savolaespostauksesta, niin kommentoekeehan niin voejaan vaekka joskus uuvestaankii kirjotella aena niin ihanalla savon kielellä!





-Mari&Heidi