laskiainen, mäen laskuu, pullaa, ystävänpäivä, sydämiä, aarteita, rakkaita

Laskiainen oli eilen - leivottiin, että Heidikin sais syödä laskiaispullia! Vispattiin Alpro Soyan kermavaahot ja tehtii ystävänpäiväteemaan sopivia laskiaispullia - sellasia sen takia, että ripoteltiin päälle söpöjä sydämen muotosia nompparelleja!

Linjan kanssa mentii lasten pulkkamäkee laskee suksilla. Antti oikee innostu ja isonti isontamistaan niitä hyppyreitä, ku näki että toinen toisensa perään kaatu. Mut me opittii tosi nopeesti ja koko ajan, ja kohta se teki jo toisen hyppyrin - oikeet hiihtolinjan kumparelaskijat (ja venymättömät voimistelijat, naishiihtojaosto ja sirkustaiteilijat; kuperkeikat ja kärrynpyörät onnistuu mainiosti etenki Heidillä ja Annalla). Annika ei meinannu millään kaatua, mutta lopulta oli 6/6 nurin niin tyylikkäästi, että naurettii koko sen tunnin ajan, mitä leikittii siellä mäessä. Nii et vatsalihastreeni samalla. Lopulta alko mennä ne molemmat hyppyrit ja vielä kahen (välillä yhenki) jalan alastulolla - ja Antti halus vielä vaikeuttaa tätä hommaa ja lopulta yritettii mahtua parin hyppyrin jälkeen 180 asteen U-mutkaan - ehkä kerran kahestakymmenestä yrityksestä sinne mahtu - muuten jäi matkan varrelle joko hyppyrien läheisyyteen tai törmäs ladun reunan lumivalliin. Mari kaatu joka kerta oikeelle kyljelleen, ja tänään se on ihan rampa kyljen että niskan ansiosta. Se ei kärsi liikuttaa päätään:D Mut oli tosi mukavaa ja vois mennä uudestaan, mutta jos ei ihan heti. Tosin Heidi ei oo rampa, se oli jo valmiiks rampa sen viidentoista kisan jäliltä. :D 

Kaiken huippu oli kun Emmi kaatu V-tyylillä: sukset ja sauvat sivulle suoraan mahalleen ja lumi vaa pölähti. Annika veti mahalleen myös sen kerran ku se kaatu ja tänään sillä oli leuassa jälki. Mut ei me silti kovin rajusti laskettu, ei kukaa oo pahemmin rampautunu.... :D
Tai noh, jos tähän väliin kuva Veeran säärestä, jonka se oli onnistunu lyömään sukseensa:

Mut ei sentään tuon pahempaa! 

 Ja ihan pisteenä ii:n päälle Heidi viimesellä yrityksellään mahtua siihen mutkaan: tuli vähän liian kovalla vauhilla ja ajatukset oli ehkä sekunnin murto-osan muualla, nii se veti mutkan suoraks ja humpsahti sinne ojan pohjalle - kaikki nauro ihan kamalasti, myös Heidi itse niin paljon ettei se meinannu päästä sieltä ylös - ei näkyny ku sukset käret! Antti tuli varmistamaan, että pääseekö se varmasti pois. Heidi tomerasti tuumas: "Kyllä minä pääsen ihan ite!" ja kyllähän se sieltä kömpi yltä päätä lumisena. Sopi ainakin tähän laskiaisteemaan. Annaki meinas laskee mutkan suoraks ku se nauro Heidille samalla ku itte laski alas, mut ei sentään samaan kuoppaan kupsahtanu. (Vaikka Heidi meinas yhen kerran laskee Annan päälle, jollon se teki sen ainoan mutkaan mahtumisen reilusta noin parista kymmenestä yrityksestä suojellakseen Annaa. Olikohan se virhe.... ois sen päälle voinnu laskee:D) Että ojan kautta perille. Ois ollu ihan huippua kuvamateriaalia, jos Antilla olis ollu videokamera tai edes tavallinen kamera. Ja se linjan videoki on muutenki vaiheessa, nii tosta ois saanu vähä materiaalia.

Tässä Heidin kuoppa: 

ja tässä alemmassa sitten tuolla sivummalla kuopat, mihin kaikki muut hujahti:D 

Ja Marilla jäi kans tää kaatuminen päälle: ku meil oli hypäri, nii käytii harkkojen jälkee vaihtamassa pertsan välineet, se tuli Ritskan mäkeen Heidin perässä. Ei sekää U-mutka siinä tunnu nii pahalta, ku laski tommosia epäluonnollisia hyppyreitä. Kohta rupee oottaa kisassaki et "hei, missä ne hyppyrit on?!" 

Mäen alla Heidi ihmetteli, et minne se Mari jäi ku perään se lähti. No, se ei jaksanu oottaa ja lähti hiihtämään.  Kohta se katto taakseen, ja Mari putkahtaa sieltä alikulkutunnelista ihan yltä päätä lumisena joka puolelta, etenkin edestä. Heidi lähti hiihtämään sitä vastaan takaspäin, ja molemmat naurettii ihan älyttömästi. Mari oli yrittäny mennä luistelu-uralta ladulle, mutta se latu oli ollu liian pehmee, sen suksi oli menny umpihankeen, no, se oli menoo sitten - se oli lentäny mahalleen, sauva oli lähteny kädestä ja hanska jääny siihen sauvan kahvaan kiinni ja se sauva oli töröttäny siellä hangessa pystyssä. Mari ollu ihan varma että se sauva katkes. Mut ei. Sauvat oli ehjät ja suksetkaa ei sanonu nips naps. Ja Mariki oli ihan kunnossa! Heidi oli ilonen, ettei se tullu perästä, koska ensin se ois säikähtäny ja saanu melkee sydärin ja sit nauranu nii paljo, et ois itekki kaatunu. Mut toisaalta se ois ollu näkemisen arvonen lento! Nyt on vain mielikuvia.

Tänään oltiin sit linjan kanssa - tosin kolme koko porukasta - hiihtämässä Pyhäjärvellä KLL-kisojen (SM-kisat) ladut läpitte ja tehtii siellä sprinttiladuilla vk-treeni. Onhan noissa ihan vaativuutta! Heidi nauro Marille, ku se mainas kaatua - mutta meinas sit kaatua itekki. Anna nauro (yllättävää sinänsä) meille ja muutenki jutut oli taas aika laadukkaita. Antti teki meille savolaisräpin.... Sit suihkussakaa ei tullu vettä - semmonen pikkunen vesinauha sieltä tuli ja aika onneton suihkureissu. Antti oli kuunnellu seinän taakse, että "ei taida tulla vettä" ku oltii nii kovaan ääneen siellä manattu....:D

Tänä iltana pidettii epävirallinen ystävänpäivä kavereitten kesken meillä, tosin Emmi oli treeneissä nii se ei päässy. Alun perin oli puhe huomisesta, mutta Mari menee huomenna hierottavaks. Oli meitä kuitenki neljä, ku Veera ja Elisa tuli ja syötettii niille laskiaispullia ja kääretorttua, jota Heidi ei saa syödä ja Mari ei halua syödä sitä kokonaan! Pelattiin aliasta ja sai nauraa, kun Elisa selitti Heidille: "Varkaan synonyymi!" "Hei mikä on synonyymi? Onko se samaa tarkottava?" "Joojoo!" "VARAS!" ..... nimenomaan näin. Veera selitti Marille: "Siinä on paljon numeroita ja se tuli teille postissa." "LASKU!" Se oli puhelinluettelo... no onhan laskussaki melko paljo numeroita, ihan liikaa:D  Sit lämmitettii saunaki, ku Veera ja Elisa viluisina sitä kovasti toivoivat:D Elisan kädet pääs vähä rentoutumaan, ku se sai urakalla hieroo meitä kaikkia! Ne teki kovasti lähtöö, mutta erehty kuitenkin ottamaan vähän matkaevästä ettei tossa muutaman sadan metrin matkalla ehi tulla huikonen:D "Lakkaa haaveksimasta poika ja syö leipäsi." 

Ennen tätä meitä väsytti ihan kamalasti. Tuntu ettei jaksa tehä mitään ja joka paikka on ihan raukee. Tuntuu et mitä pitemmälle viikkoo päästään, sitä enemmän alkaa tuntua siltä, ettei me ikinä toivuta viikonlopusta! Maattii sängyissämme ja valitettii, ei jaksettu koulua, nenäki oli tukossa mut ei oo enää, Marin kurkku oli jännä ja ei jaksettu! Sit oli pakko ryhdistäytyä ja laitettii soimaan hirveetä kissantappomusiikkia että piristyttäis! Alias viimestäänki herätti meidät, onneks:D Ja Heidillä ois huomiseks luettavana sata sivua tota kirjaa kirjakeskustelua varten, mutta ei se sitä todennäkösesti saa luettua edes ens viikoks. No, vedetään hatusta:D Mä en ymmärrä - lainasin sen heti, kun sain tietää minkä aihepiirin kirja on luettava - aloin lukea sitä heti ja aikaa oli reilu kuukausi - ja silti! Silti en oo saanu luettua sitä. Silti se jää viime tinkaan. Musta ei tosiaan taida olla lukutoukaks. Heidi nauroki yks päivä, että aina Mari lainaa kirjoja ja Heidi on vaa mukana ja oottaa. Sit ku Heidi lainaa kirjan, se lainaa hirveen opuksen jossa on 500 sivua (no koulussa on luettava tommosia hirveitä jytkyjä) ja käy pyytämässä siihen vielä lisäaikaa. Jooterve!

Huomenna ois ollu aamusta hypäri ja nukkumista yheksään - ihanaa! Mut me halutaan kyllä nähä penkkarit ja ne alkaa yheksältä! Joten pakko kai se on herätä, kerran vuodessahan ne on! Perjantaina sitte kattelemaan viel Wanhat, on varmaan nättejä pukuja!:)

- Mari & Heidi