Sunnuntaina en tosiaa ollu siel KLL/SM-kisoissa. Kuulin monelta suunnalta olleeni tosi viisas, kun olin ite tiedostanu olotilani niin hyvin, etten lähteny edes kokeilemaan. Nimittäin eilen käytiin lääkärissä - ja kurkunpääntulehdus sieltä löyty. 10 päivää lääkekuuria ja oikeeta räjäytysnenäsumutetta! Laitoin eilen illalla sitä nii tuntu että nenä räjähtää. No, ei se enää niin pahalta tunnu. Auttaa ainakin tosi hyvin! Pisti meidän luottolääkäri tujut annostukset, mut sitä ei saa käyttää sillai kun neljä päivää. Et ei jatkuvaan käyttöön. Sillä varmistetaan vaan, että tää nuha ei mene korviin ja muutu korvatulehdukseks. Mut oli onni matkassa, kun mentiin ajoissa lääkäriin eikä "kateltu." Se oli ihan vasta kehittyny tulehdus ja ei ollu kerinny kurkunpäätä pidemmälle. Kurkku alkoikin vähän oirehtia vasta torstai-iltana. Luojan kiitos ja syvä huokaus, kun kuulin, ettei se ole keuhkoissa asti. Mulla on nyt mahdollisuus toipua tästä nopeammin, kun tulehdus on vain kurkussa. Keuhkojen kanssa leikkiessä taas menisi monet viikonpäivät, se on testattu useaan otteeseen. Yritin kyllä kovasti välttyä lääkekuurilta ja kysyinkin vielä, että eikö se muuten lähde. Vastauskin tuli: "No kyllähän se toki lähtee, jos on kaksi kuukautta aikaa tuonne vapun tienoille asti odotella. Mutta ei yksi lääkekuuri kuntoa vie, vaan pitkittynyt tauti vie." Kyllä näistä vaihtoehdoista siis mieluummin lääkekuurin syö!
Kuitenkin edelleen vastustuskyky ja hengityselimistö on herkkä mykoplasman myllytyksen jäljiltä, ja on suurempi todennäköisyys, että perusflunssa kehittyy tulehdukseksi. Vaikka itsellä on nyt menneenä syksynä ollut ihan tavallinenkin flunssa kuumeen kanssa, joka meni ohi itsestään - se oli melko outoa!:D Mutta kyllä tuo henki siihen malliin rohisi ja kurkussa tuntui, että kyllä sen melkein jo arvasi, että siellä jotain muutaki on, mitä sinne ei kuulu. Sitten tuli ihan järjetön nuhakin kaiken lisäksi. Kyllä näitä alkaa jo oppia tunnistamaan omalta kohdalta, milloin on tavan flunssaa ja milloin siellä on jotain muutakin. Mutta muiden kohdalta on vaikea mennä sanomaan, kun ei toisen tilannetta voi yksityiskohtaisesti tietää. Samahan tässä päti minun kohdalla - vaikea kenenkään muun oli mennä sanomaan, olenko hiihtokunnossa vai en. Pelkkä nuha itsessään voisi toimia vain avaavana eikä haitata ollenkaan. Ei sen takia pelkästään kannata pois jäädä! Marilla oli kurkkuoireita toissaviikolla, mutta me ollaan jo useaan kertaan todettu, että me ollaan toisillemme immuuneja, koska ei me olla kovin usein toisiltamme tauteja saatu. Ja onhan flunssia liikkeellä jatkuvasti eikä niiltä eristäytymällä välty. Ne tulee jos tulee eikä sille sitten enää mitään voi. Se on sitten henkilökohtaista, millaseks se kehittyy. Mä nyt vain satun olemaan tällanen tautipesäke vieläkin, kun elimistössä on vieläkin otollinen kasvupohja. Mutta asiaa helpottaa se, ettei se ole miltään kantilta mun oma vika. Koko viime talven sairastelut ei ollu ittestä johtuvaa, niin niistä johtuvat ongelmat on vieläki vaikee korjata ku on vaikee tiedostaa, mitä minä tein väärin ja mihin en ite voinu vaikuttaa. En mä vaan voi estää tautien tarttumista. Käsienpesu on silti hyvä keino ehkäistä kaikkia flunssia!!!!:)
Katoin tossa just naisten maastohiihdon kympin vapaan Val Di Fiemmen MM-kisoista. Oli tiukka kisa - Roponen parhaana suomalaisena kahdeksas, kympin sakkiin kuitenkin MM-tasolla, hyvä suoritus! Vielä on matkoja, niissä pistetään paremmaks!:) Ja Johaug otti voiton! Ihan hyvä, ettei Björgen ihan kaikkia matkoja sentään vie! Ja oli kyllä ilo kattoa nuoren norjalaisen maaliintuloa, kun osasi ottaa ilon irti voitostaan! Maaliviivan ylittäessä tuuletti kädet ilmassa, kaatu maahan ja kohta pongahti pystyyn ja huus ihan älyttömästi, kaatu uudestaan maahan, nous ylös, huus, alko itkee ja huus taas. Vielä muutama hyppy, pomppu ja poseeraus medialle ja sukset huoltotiimille, osas tyttö juhlia!
Eilen tuntu päivällä, että "kuolen" taas vaihteeksi. Aivastelin ihan koko ajan ja ihan jatkuvasti nenää kutitti, samoin kurkkua, yskitti ja tuli limaa. Tämä päivä on ollut parempi. Nenää ei kutita koko ajan ja sumute on saanut aikaan sen, ettei nenä ole koko aikaa tukossa eikä se vuoda ihan koko aikaa. Ei tarvitse nenäliina kädessä kuljeksia ihan joka paikkaan. Ei tässä silti terveenä vielä olla, kurkkua kutittaa ja ei se tunnu terveeltä. Nenäkin vuotaa ja yskä on vielä melko pahan kuulonen. Mutta kyllä tästä toipuu paljon nopeammin kuin jos tulehdus olisi ehtinyt keuhkoihin - nyt ei tarvitse enää niitä parannella! Perjantaihin asti hiihtokielto, mutta jotain kevyttä saa silti tehdä viikolla oman voinnin mukaan (kuten kävellä tai kuntopiiriä kevyesti). Tuleepahan ainakin lomailtua..... vaikka valitettavasti mun käsitys lomasta ei ole paikallaan jöröttäminen, vaan meneminen ja tuleminen! Välillä sitten rentoudutaan, mutta musta tuntuu etten kestä edes parin päivän joutenolon jälkeen tätä kamalaa paikallaan olemista! No, ei kai tässä jossittelu auta, näillä mennään vaikka sisällä keittääki. Ja just tuo lääkekuuri, Doximed, tuo mulle niiiiin mieleen viime talven, koska tuo sama antibiootti sattuu tehoamaan myös mykoplasmaan. Enkä ilolla sitä muistele. Onneks tällä kertaa se on paljon pienemmän taudin selättämistä varten!:)
Illalla haluaisin tehhä pizzaa, ku pakastepizzoja ei enää nykyään tämä tyttönen syö, ku niissä on juustoo pinnassa ja sitä ei oikein saa pois. Se vaa edellyttäis kauppareissua, mut kauppaha on tos iha vieres, nii eiku sinne vaa hakemaa täytteet kerran kuume on pysyny ainaki toistaseks loitolla!:)
 |
| Oltiin Ricon kanssa koneella, ku se änkes iha väkisellä syliin! |
 |
| Illemmalla sit lähetää Riksu-pojan kanssa käymää käppäsemässä ku ei hiihtämään pääse. Varotaan ettei tuu susia tai ilveksiä vastaan!!:) |
Että tämmöstä tän hiihtäjätyttösen hiihtolomapäivät. Mut kyl se siitä! (tai niinku Anna tykkäis, jospa se siitä!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti